Ero sivun ”Stefan Zweig” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
195 657 muokkausta
p Botti lisäsi: ga:Stefan Zweig
 
(40 välissä olevaa versiota 25 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kirjailija
{{Kirjailija
| nimi = Stefan Zweig
| nimi = Stefan Zweig
| kuva =
| kuva = Stefan Zweig2.png
| kuvankoko = 150px
| kuvankoko = 250px
| kuvateksti =
| kuvateksti = Stefan Zweig noin vuonna 1900.
| salanimi =
| salanimi =
| syntymäaika = [[28. marraskuuta]] [[1881]]
| syntymäaika = [[28. marraskuuta]] [[1881]]
| syntymäpaikka = [[Wien]]
| syntymäpaikka = [[Wien]], [[Itävalta]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|28|11|1881|22|2|1942}}
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|28|11|1881|22|2|1942}}
| kuolinpaikka = [[Petrópolis]]
| kuolinpaikka = [[Petrópolis]], [[Brasilia]]
| ammatit = [[kirjailija]]
| ammatit = [[kirjailija]]
| äidinkieli =
| äidinkieli =
Rivi 23: Rivi 23:
| huomio
| huomio
}}
}}
'''Stefan Zweig''' ([[28. marraskuuta]] [[1881]] – [[22. helmikuuta]] [[1942]]) oli [[itävalta]]lainen [[kirjailija]].
'''Stefan Zweig''' ([[28. marraskuuta]] [[1881]] [[Wien]], [[Itävalta]] – [[22. helmikuuta]] [[1942]] [[Petrópolis]], [[Brasilia]]) oli [[itävalta]]lainen [[kirjailija]].


==Henkilöhistoria==
Stefan Zweig syntyi [[Wien]]issä varakkaaseen [[juutalaisuus|juutalaiseen]] perheeseen. Hän opiskeli nuorena [[filosofia]]a ja [[kirjallisuudentutkimus]]ta. Ensimmäisen [[runo]]kokoelmansa hän sai julkaistuksi jo 19-vuotiaana.
⚫
Zweig syntyi varakkaaseen [[juutalaisuus|juutalaiseen]] perheeseen. Hän opiskeli nuorena [[filosofia]]a, [[germanistiikka]]a ja [[kirjallisuudentutkimus]]ta. Hänen ensimmäinen [[Runous|runokokoelmansa]] ilmestyi, kun hän oli 19-vuotias. [[Ensimmäinen maailmansota]] teki Zweigista vakaumuksellisen [[pasifismi|pasifistin]]. 1930-luku oli hänelle henkisesti raskasta aikaa, sillä rauhanaate jäi yhä enemmän Euroopassa nousevan militarismin ja kansalliskiihkon jalkoihin. [[Kansallissosialismi|Kansallissosialistiset]] rotuopit alkoivat levitä myös Itävaltaan, joten Zweig päätti vuonna 1934 lähteä maasta. Hän asui vuoteen 1940 [[Englanti|Englannissa]], sitten lyhyen aikaa [[New York]]issa, kunnes päätyi [[Brasilia]]an. Masentuneena siitä, että hänelle rakas Eurooppa oli vajonnut [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] myötä henkiseen pimeyteen, hän päätti tehdä yhdessä vaimonsa kanssa itsemurhan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Otavan kirjallisuustieto |Sivu=882 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1990 | Isbn=951-1-09209-X}}</ref>


==Kirjallinen tuotanto==
Zweig oli oman aikansa kansainvälisimpiä kirjailijoita. Hän matkusteli paljon ja solmi tuttavuuksia eri maiden kirjallisiin piireihin. Muun muassa [[Romain Rolland]] oli hänen hyvä ystävänsä. Zweigin kansainvälisyys ilmeni myös hänen teostensa aiheissa, sillä hän kirjoitti muun muassa elämäkerrat [[Skotlanti|Skotlannin]] kuningatar [[Maria Stuart]]ista, [[ranska]]laisesta kirjailija [[Honoré de Balzac]]'ista ja [[venäjä|venäläisestä]] kirjailija [[Fjodor Dostojevski]]stä. Hän myös käänsi ranskalaista kirjallisuutta [[saksan kieli|saksan kielelle]] ja pyrki näin edistämään Ranskan ja [[Saksa]]n kulttuurien lähentymistä.
Zweig oli oman aikansa kansainvälisimpiä kirjailijoita. Hän matkusteli paljon ja solmi tuttavuuksia eri maiden kirjallisiin piireihin. Muun muassa [[Romain Rolland]] oli hänen hyvä ystävänsä. Zweigin kansainvälisyys ilmeni myös hänen teostensa aiheissa, sillä hän kirjoitti muun muassa elämäkerrat [[Skotlanti|Skotlannin]] kuningattaresta [[Maria Stuart]]ista, [[ranska]]laisesta kirjailijasta [[Honoré de Balzac]]ista ja [[venäjä|venäläisestä]] kirjailijasta [[Fjodor Dostojevski]]sta. Hän käänsi ranskalaista kirjallisuutta [[saksan kieli|saksan kielelle]] ja pyrki näin edistämään Ranskan ja [[Saksa]]n kulttuurien lähentymistä.


Zweigin kaunokirjallinen tuotanto sai vahvoja vaikutteita [[Sigmund Freud]]in käsityksistä ihmismielestä. Hän erikoistui ihmisen henkisten kriisien kuvaamiseen. Esimerkiksi novellissaan ''Shakkitarina'' hän kuvaa miestä, jolle shakista tulee sairaalloinen pakkomielle.
Zweigin kaunokirjallinen tuotanto sai vahvoja vaikutteita [[Sigmund Freud]]in käsityksistä ihmismielestä. Hän erikoistui ihmisen henkisten kriisien kuvaamiseen. Esimerkiksi pienoisromaanissaan ''[[Shakkitarina]]'' hän kuvaa miestä, jolle shakista tulee sairaalloinen pakkomielle.


Zweigin Maria Stuartista, [[Marie Antoinette]]sta ja [[Fernão de Magalhães|Magalhãesista]] kirjoittamat elämäkerrat suomennettiin 1930-luvulla. Myöhemmin hänen tuotannostaan on suomennettu muun muassa omaelämäkerrallinen ''Eilispäivän maailma'', romaani ''Malttamaton sydän'' ja pienoisromaani ''Shakkitarina''. Zweigin kertomuksen ”Kirje tuntemattomalta naiselta” pohjalta on tehty elokuvia – kertomukseen perustuvat muun muassa [[Max Ophüls]]in ohjaama elokuva ''[[Kirje tuntemattomalta naiselta]]'' ja [[Hannu Leminen|Hannu Lemisen]] ohjaus ''[[Valkoiset ruusut]]''. Zweigin tuotanto inspiroi myös [[Wes Anderson]]in ohjaamaa ''[[The Grand Budapest Hotel]]'' -elokuvaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/culture/story/20140310-the-writer-behind-budapest-hotel | Nimeke = Stefan Zweig: Grand Budapest Hotel’s inspiration | Julkaisija = BBC Culture | Tekijä = Anderson, Matthew | Ajankohta = 11.3.2014 | Viitattu = 9.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
⚫
[[Ensimmäinen maailmansota]] teki Zweigista vakaumuksellisen [[pasifismi|pasifistin]]. [[1930-luku]] oli hänelle henkisesti raskasta aikaa, sillä rauhanaate jäi yhä enemmän Euroopassa nousevan militarismin ja kansalliskiihkon jalkoihin [[Kansallissosialismi|Kansallissosialistiset]] rotuopit alkoivat levitä myös Itävaltaan, joten Zweig päätti vuonna [[1934]] lähteä maasta. Hän asui vuoteen [[1940]] [[Englanti|Englannissa]], sitten lyhyen aikaa [[New York]]issa, kunnes päätyi [[Brasilia]]an. Masentuneena siitä, että hänelle rakas Eurooppa oli vajonnut [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] myötä henkiseen pimeyteen, päätti hän tehdä yhdessä vaimonsa kanssa itsemurhan.


===Suomennetut teokset ===
Suomalaisille Zweig tuli tutuksi 1930-luvulla, kun hänen Maria Stuartista, [[Marie Antoinette]]sta ja [[Magalhaes]]ista kirjoittamansa elämäkerrat suomennettiin. Myöhemmin hänen tuotannostaan on suomennettu muun muassa omaelämäkerrallinen ''Eilispäivän maailma'', romaani ''Malttamaton sydän'' ja novelli ''Shakkitarina''.
*''Hairahduksen hetki'', alkuteos: ''Vierundzwanzig Stunden aus dem Leben einer Frau'', suom. Arnold Laurell. Karisto, 1929.
*''Maghellanes, historian rohkein purjehdus'', alkuteos: ''Magellan Der Man[n] und seine Tat'', suom. Eino Palola. Suomen kirja, 1938.
*''Malttamaton sydän'', romaani, alkuteos: ''Ungeduld des Herzens'', suom. Lauri Hirvensalo.WSOY, 1940.
*''Maria Stuart'', suom. Elina Vaara, Gummerus, 1937.
*''Marie Antoinette'', suom. Erik Ahlman.WSOY, 1935.
*''Poliisiministeri Fouché'', elämänkuvaus, alkuteos: ''Fouché'', suom. Martti Santavuori. Gummerus, 1953.
*''[[Shakkitarina]]'', pienoisromaani, alkuteos: ''Schachnovelle'', suom. Aina Oksala. Gummerus, 1951.
* {{Kirjaviite | Nimeke=Ihmiskunnan tähtihetkiä: Yksitoista historiallista pienoiskuvaa | Selite=(Sternstunden der Menschheit, 1927.) Suomentanut J. A. Hollo | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1953}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Eilispäivän maailma: Erään eurooppalaisen muistelmia | Selite=(Die Welt von gestern: Erinnerungen eines Europäers, 1942.) Suomentanut Alf Krohn | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1945}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Balzac: Suuren kirjailijan elämä | Selite=(Balzac: Der Roman seines Lebens, 1946.) Tämän teoksen on Stefan Zweigin kirjallisesta jäämistöstä julkaissut ja esipuheella varustanut Richard Friedenthal. Suomentanut Olli Nuorto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1948}}


== Lähteet ==
{{tynkä/Kirjailija}}
{{Viitteet}}


==Kirjallisuutta==
⚫
{{DEFAULTSORT:Zweig, Stefan}}
{{commonscat}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Heidenstamista Undsetiin. Suurten kirjailijain elämäkertoja: Stefan Zweig | Tekijä = Eino Palola (toim.) | Sivut = 505–509 |Vuosi = 1957| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}

{{Auktoriteettitunnisteet}}
⚫
{{AAKKOSTUS:Zweig, Stefan}}
[[Luokka:Itävaltalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Itävaltalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Itsemurhan tehneet]]
[[Luokka:Itsemurhan tehneet]]
[[Luokka:Vuonna 1881 syntyneet]]

[[Luokka:Vuonna 1942 kuolleet]]
[[ar:شتيفان تسفايغ]]
[[br:Stefan Zweig]]
[[bg:Стефан Цвайг]]
[[ca:Stefan Zweig]]
[[cv:Стефан Цвайк]]
[[cs:Stefan Zweig]]
[[da:Stefan Zweig]]
[[de:Stefan Zweig]]
[[et:Stefan Zweig]]
[[en:Stefan Zweig]]
[[es:Stefan Zweig]]
[[eo:Stefan Zweig]]
[[eu:Stefan Zweig]]
[[fr:Stefan Zweig]]
[[ga:Stefan Zweig]]
[[ko:슈테판 츠바이크]]
[[hr:Stefan Zweig]]
[[is:Stefan Zweig]]
[[it:Stefan Zweig]]
[[he:סטפן צווייג]]
[[ku:Stefan Zweig]]
[[la:Stephanus Zweig]]
[[lt:Stefan Zweig]]
[[hu:Stefan Zweig]]
[[nl:Stefan Zweig]]
[[ja:シュテファン・ツヴァイク]]
[[no:Stefan Zweig]]
[[nn:Stefan Zweig]]
[[pl:Stefan Zweig]]
[[pt:Stefan Zweig]]
[[ro:Stefan Zweig]]
[[ru:Цвейг, Стефан]]
[[sq:Stefan Zweig]]
[[simple:Stefan Zweig]]
[[sk:Stefan Zweig]]
[[sh:Stefan Zweig]]
[[sv:Stefan Zweig]]
[[vi:Stefan Zweig]]
[[tr:Stefan Zweig]]
[[uk:Стефан Цвейг]]
[[zh:斯蒂芬·茨威格]]

Nykyinen versio 6. tammikuuta 2024 kello 22.17

Stefan Zweig
Stefan Zweig noin vuonna 1900.
Stefan Zweig noin vuonna 1900.
Henkilötiedot
Syntynyt28. marraskuuta 1881
Wien, Itävalta
Kuollut22. helmikuuta 1942 (60 vuotta)
Petrópolis, Brasilia
Kansalaisuus  Itävalta
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Stefan Zweig (28. marraskuuta 1881 Wien, Itävalta – 22. helmikuuta 1942 Petrópolis, Brasilia) oli itävaltalainen kirjailija.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zweig syntyi varakkaaseen juutalaiseen perheeseen. Hän opiskeli nuorena filosofiaa, germanistiikkaa ja kirjallisuudentutkimusta. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa ilmestyi, kun hän oli 19-vuotias. Ensimmäinen maailmansota teki Zweigista vakaumuksellisen pasifistin. 1930-luku oli hänelle henkisesti raskasta aikaa, sillä rauhanaate jäi yhä enemmän Euroopassa nousevan militarismin ja kansalliskiihkon jalkoihin. Kansallissosialistiset rotuopit alkoivat levitä myös Itävaltaan, joten Zweig päätti vuonna 1934 lähteä maasta. Hän asui vuoteen 1940 Englannissa, sitten lyhyen aikaa New Yorkissa, kunnes päätyi Brasiliaan. Masentuneena siitä, että hänelle rakas Eurooppa oli vajonnut toisen maailmansodan myötä henkiseen pimeyteen, hän päätti tehdä yhdessä vaimonsa kanssa itsemurhan.[1]

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zweig oli oman aikansa kansainvälisimpiä kirjailijoita. Hän matkusteli paljon ja solmi tuttavuuksia eri maiden kirjallisiin piireihin. Muun muassa Romain Rolland oli hänen hyvä ystävänsä. Zweigin kansainvälisyys ilmeni myös hänen teostensa aiheissa, sillä hän kirjoitti muun muassa elämäkerrat Skotlannin kuningattaresta Maria Stuartista, ranskalaisesta kirjailijasta Honoré de Balzacista ja venäläisestä kirjailijasta Fjodor Dostojevskista. Hän käänsi ranskalaista kirjallisuutta saksan kielelle ja pyrki näin edistämään Ranskan ja Saksan kulttuurien lähentymistä.

Zweigin kaunokirjallinen tuotanto sai vahvoja vaikutteita Sigmund Freudin käsityksistä ihmismielestä. Hän erikoistui ihmisen henkisten kriisien kuvaamiseen. Esimerkiksi pienoisromaanissaan Shakkitarina hän kuvaa miestä, jolle shakista tulee sairaalloinen pakkomielle.

Zweigin Maria Stuartista, Marie Antoinettesta ja Magalhãesista kirjoittamat elämäkerrat suomennettiin 1930-luvulla. Myöhemmin hänen tuotannostaan on suomennettu muun muassa omaelämäkerrallinen Eilispäivän maailma, romaani Malttamaton sydän ja pienoisromaani Shakkitarina. Zweigin kertomuksen ”Kirje tuntemattomalta naiselta” pohjalta on tehty elokuvia – kertomukseen perustuvat muun muassa Max Ophülsin ohjaama elokuva Kirje tuntemattomalta naiselta ja Hannu Lemisen ohjaus Valkoiset ruusut. Zweigin tuotanto inspiroi myös Wes Andersonin ohjaamaa The Grand Budapest Hotel -elokuvaa.[2]

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hairahduksen hetki, alkuteos: Vierundzwanzig Stunden aus dem Leben einer Frau, suom. Arnold Laurell. Karisto, 1929.
  • Maghellanes, historian rohkein purjehdus, alkuteos: Magellan Der Man[n] und seine Tat, suom. Eino Palola. Suomen kirja, 1938.
  • Malttamaton sydän, romaani, alkuteos: Ungeduld des Herzens, suom. Lauri Hirvensalo.WSOY, 1940.
  • Maria Stuart, suom. Elina Vaara, Gummerus, 1937.
  • Marie Antoinette, suom. Erik Ahlman.WSOY, 1935.
  • Poliisiministeri Fouché, elämänkuvaus, alkuteos: Fouché, suom. Martti Santavuori. Gummerus, 1953.
  • Shakkitarina, pienoisromaani, alkuteos: Schachnovelle, suom. Aina Oksala. Gummerus, 1951.
  • Ihmiskunnan tähtihetkiä: Yksitoista historiallista pienoiskuvaa. (Sternstunden der Menschheit, 1927.) Suomentanut J. A. Hollo. Porvoo: WSOY, 1953.
  • Eilispäivän maailma: Erään eurooppalaisen muistelmia. (Die Welt von gestern: Erinnerungen eines Europäers, 1942.) Suomentanut Alf Krohn. Jyväskylä: Gummerus, 1945.
  • Balzac: Suuren kirjailijan elämä. (Balzac: Der Roman seines Lebens, 1946.) Tämän teoksen on Stefan Zweigin kirjallisesta jäämistöstä julkaissut ja esipuheella varustanut Richard Friedenthal. Suomentanut Olli Nuorto. Jyväskylä: Gummerus, 1948.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Otavan kirjallisuustieto, s. 882. Helsingissä: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
  2. ↑ Anderson, Matthew: Stefan Zweig: Grand Budapest Hotel’s inspiration 11.3.2014. BBC Culture. Viitattu 9.2.2015. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stefan Zweig.
  • Eino Palola (toim.): Heidenstamista Undsetiin. Suurten kirjailijain elämäkertoja: Stefan Zweig, s. 505–509. Porvoo: WSOY, 1957.
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Stefan_Zweig&oldid=22096640”