Ero sivun ”Unescon maailmanperintökohteet Ukrainassa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
 
(12 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''[[Unesco]]''' on nimennyt [[Ukraina]]sta kahdeksan kohdetta [[maailmanperintöluettelo]]on (tilanne 2023). Kohteista seitsemän on merkittäviä kulttuuriperintönsä ja yksi luonnontilansa ansiosta.<ref name="unesco-whc"/> Venäjän hyökkäyssodan (2022–) sotatoimien vuoksi Unesco on listannut kolme maailmanperintöluettelon kohteista uhatuiksi.<ref name="unesco-danger"/><ref name="WHC-15.9.2023"/> Lisäksi yksi kohteista sijaitsee Krimin niemimaalla, joka on Venäjän miehittämää ukrainalaista aluetta.
{{Työstetään|15.10.2023 noin kello 20.30- kello 02. Artikkelin pienehköä työstämistä eteenpäin. Valmista ei tule tässä aikaikkunassa.--[[Käyttäjä:Paju|Paju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Paju|keskustelu]]) 15. lokakuuta 2023 kello 20.43 (EEST)}}
<!--{{Kesken|Artikkeli on keskeneräinen. Aloittajan on tarkoitus jatkaa käännöstä ja artikkelin pohjatekstistä poikkeavaa täydentämistä 15.-18.10.2023 välisenä aikana. Punalinkkien ohella sinilinkeissä on parannettavaa, joten katsotaan missä järjestyksessä asiat etenevät.--~~~~}}-->
'''[[Unesco]]''' on nimennyt [[Ukraina]]sta kahdeksan kohdetta [[maailmanperintöluettelo]]on (tilanne 2023). Kohteista seitsemän on merkittäviä kulttuuriperintönsä ja yksi luonnontilansa ansiosta.<ref name="unesco-whc"/> Venäjän hyökkäyssodan (2022–) sotatoimien vuoksi Unesco on listannut kolme maailmanperintöluettelon kohteista uhatuiksi.<ref name="WHC-15.9.2023"/> Lisäksi yksi kohteista sijaitsee Krimin niemimaalla, joka on Venäjän miehittämää ukrainalaista aluetta.


== Maailmanperintökohteiden sijainti Ukrainassa ==
== Maailmanperintökohteiden sijainti Ukrainassa ==
{{location map+ |Ukraina|float=center |width=850 |caption=<center>'''Maailmanperintökohteet kartalla'''. Kartta on '''keskeneräinen''', osa nimikkeistä (tserkvoja) uupuu kartalta!
{{location map+ |Ukraina|float=center |width=850 |caption=<center>'''Maailmanperintökohteet kartalla'''. Kartta on hieman kesken.
| places =
| places =
{{location map~ |Ukraina|lat=46.4849|long=30.7411 |label={{nowrap|[[Odessan historiallinen keskusta]]}}|position=right|mark=Red_pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat=46.4849|long=30.7411 |label={{nowrap|[[Odessan historiallinen keskusta]]}}|position=right|mark=Red_pog.svg}}
Rivi 15: Rivi 13:
{{location map~ |Ukraina|lat=48.2972|long=25.9242|label={{nowrap|[[Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi]]}} |position=right|mark=Orange_pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat=48.2972|long=25.9242|label={{nowrap|[[Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi]]}} |position=right|mark=Orange_pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat=44.6111|long=33.4928|label={{nowrap|[[Khersonesos (Skyytia)|Khersonesos]] - Muinaisen Taurian<br> Khersonesos kaupunkeineen}}|position=right|mark=Orange_pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat=44.6111|long=33.4928|label={{nowrap|[[Khersonesos (Skyytia)|Khersonesos]] - Muinaisen Taurian<br> Khersonesos kaupunkeineen}}|position=right|mark=Orange_pog.svg}}

{{location map~ |Ukraina|lat=48.9837|long=22.8543|label={{nowrap|[[Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat|Puolan ja Ukrainan<br> Karpaattien puukirkot<br> (tserkvat)]]}}|position=top|mark=Blue_pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=03|lon_deg=24|lon_min=08|label={{nowrap|[[Karpaattien ja Saksan pyökkimetsät|Karpaattien ja muiden<br> Euroopan alueiden<br> pyökkimetsät]]: 1 (-14)}}|position=bottom|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=03|lon_deg=24|lon_min=08|label={{nowrap|[[Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät|Karpaattien ja muiden<br> Euroopan alueiden<br> pyökkimetsät]]: 1 (-14)}}|position=bottom|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=28|lon_deg=24|lon_min=17|label={{nowrap|2}}|position=right|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=28|lon_deg=24|lon_min=17|label={{nowrap|2}}|position=right|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=03|lon_deg=24|lon_min=19|label={{nowrap|3}}|position=right|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=03|lon_deg=24|lon_min=19|label={{nowrap|3}}|position=right|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=15|lon_deg=24|lon_min=23|label={{nowrap|6}}|position=right|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=15|lon_deg=24|lon_min=23|label={{nowrap|&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;6}}|position=right|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=18|lon_deg=24|lon_min=13|label={{nowrap|4}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=18|lon_deg=24|lon_min=13|label={{nowrap|4}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=25|lon_deg=23|lon_min=41|label={{nowrap|5}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=25|lon_deg=23|lon_min=41|label={{nowrap|5}}|position=top|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=49|lat_min=57|lon_deg=23|lon_min=39|label={{nowrap|7}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=49|lat_min=57|lon_deg=23|lon_min=39|label={{nowrap|7}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=49|lat_min=10|lon_deg=26|lon_min=15|label={{nowrap|8}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=49|lat_min=10|lon_deg=26|lon_min=15|label={{nowrap|8}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=29|lon_deg=23|lon_min=45|label={{nowrap|9}}|position=right|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=29|lon_deg=23|lon_min=45|label={{nowrap|9}}|position=right|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=23|lon_deg=23|lon_min=42|label={{nowrap|10}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=23|lon_deg=23|lon_min=42|label={{nowrap|10}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=27|lon_deg=23|lon_min=47|label={{nowrap|11}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=27|lon_deg=23|lon_min=47|label={{nowrap|&nbsp;&nbsp;&nbsp;11}}|position=top|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=21|lon_deg=23|lon_min=39|label={{nowrap|12}}|position=bottom|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=21|lon_deg=23|lon_min=39|label={{nowrap|12}}|position=bottom|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=27|lon_deg=23|lon_min=05|label={{nowrap|13}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=27|lon_deg=23|lon_min=05|label={{nowrap|13}}|position=left|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=25|lon_deg=23|lon_min=09|label={{nowrap|14}}|position=bottom|mark=Green pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=25|lon_deg=23|lon_min=09|label={{nowrap|14}}|position=bottom|mark=Green pog.svg}}

{{location map~ |Ukraina|lat_deg=50|lat_min=12|lon_deg=23|lon_min=33|label_size=80|label={{nowrap|[[Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat|Puolan ja Ukrainan<br> Karpaattien tserkvat (T1-T8)]]: [[Potelytšin Pyhän Hengen laskeutumisen kirkko|T1 Potelytš]]}}|position=top|mark=Blue_pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=50|lat_min=03|lon_deg=23|lon_min=58|position=right|mark=Blue pog.svg|label_size=80|label=[[Žovkva|T2: Žovkva]]}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=49|lat_min=21|lon_deg=23|lon_min=31|position=top|mark=Blue pog.svg|label_size=80|label=[[Drohobytš|T3:<br><br> Drohobytš]]}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=49|lat_min=24|lon_deg=24|lon_min=37|position=right|mark=Blue pog.svg|label_size=80|label=[[Rohatyn|T4: Rohatyn]]}}
{{location map~ |Ukraina|lat=48.9837|long=22.8543|label={{nowrap|[[Užokin arkkienkeli Mikaelin kirkko|T5:<br> Užok]]}}|position=left |mark=Blue_pog.svg}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=54|lon_deg=23|lon_min=06|position=right|mark=Blue pog.svg|label_size=80|label=[[Matkiv|T6: Matkiv]]}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=29|lon_deg=25|lon_min=00|position=right|mark=Blue pog.svg|label_size=80|label=[[Nyžni Verbiž|T7: Nyžni Verbiž]]}}
{{location map~ |Ukraina|lat_deg=48|lat_min=15|lon_deg=24|lon_min=21|position=right|mark=Blue pog.svg|label_size=80|label=[[Jasinja|T8]]}}
}}
}}


Rivi 49: Rivi 56:
|-
|-
! scope="row" style="background:#ffe6bd;"|Kiova: [[Pyhän Sofian katedraali (Kiova)|Pyhän Sofian katedraali]] ja sen oheisrakennukset, [[Kiovan luolaluostari]]
! scope="row" style="background:#ffe6bd;"|Kiova: [[Pyhän Sofian katedraali (Kiova)|Pyhän Sofian katedraali]] ja sen oheisrakennukset, [[Kiovan luolaluostari]]
| [[File:Kijów - Sobór Mądrości Bożej 01.jpg|Pyhän Sofian katedraali|150px|alt=Kirkko jossa on vihreät ja kultaiset kupolit]]
| [[File:80-391-0151 Kyiv St.Sophia's Cathedral RB 18 2.jpg|Pyhän Sofian katedraali|150px|alt=Pyhän Sofian katedraali Kiovassa.]]<br>
[[Tiedosto:Комплекс Києво-Печерська лавра (1).jpg|Kioban luolaluostari|150px|alt=Kiovan luolaluostari]]
| [[Kiova]]
| [[Kiova]]
| 1990
| 1990
| 527; i, ii, iii, iv (Kulttuurikohde)
| 527; i, ii, iii, iv (Kulttuurikohde)
| Pyhän Sofian katedraali rakennettiin 1000-luvulla, pian [[Kiovan Rus]]in kristinuskoon tulon jälkeen. Rakennuksen sisällä on säilynyt tältä aikakaudelta olevia mosaiikkeja ja freskoja. Katedraalin läheiset luostarirakennukset on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla ukrainalaisen barokin tyyliin. ...<!-- The Kyiv Pechersk Lavra is a monastic ensemble which was developing from the 11th to the 19th centuries. It comprises churches, monasteries, and caves where saints were buried. It was an important centre of [[Eastern Orthodox Church]]. The [[Church of the Saviour at Berestove]], adjacent to the Lavra, was added to the site in 2005.--><ref>{{verkkoviite|osoite=https://whc.unesco.org/en/list/527/|nimeke=Kyiv: Saint-Sophia Cathedral and Related Monastic Buildings, Kiev-Pechersk Lavra|julkaisija= UNESCO World Heritage Centre |arkistoitu=12.5.2021 |arkisto=https://web.archive.org/web/20210512015925/http://whc.unesco.org/en/list/527/|kieli={{en}}|viitattu=15.10.2023| kieli={{en}}}}</ref> Syyskuussa 2023 Kiovan kohteet - Pyhän Sofian katedrali oheiskohteineen ja Kiovan luolaluostari - liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–|Venäjän hyökkäyssodan]] (2022–) johdosta.<ref name="WHC-15.9.2023"/>
| [[Pyhän Sofian katedraali (Kiova)|Pyhän Sofian katedraali]] rakennettiin 1000-luvulla, pian [[Kiovan Rus]]in kristinuskoon tulon jälkeen uudeksi Konstantinopoliksi. Rakennuksen sisällä on säilynyt tältä aikakaudelta olevia mosaiikkeja ja freskoja. Katedraalin läheiset luostarirakennukset on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla ukrainalaisen barokin tyyliin. [[Kiovan luolaluostari]] on luostarikokonaisuus, joka kehittyi 1000-luvulta 1800-luvulle. Siihen sisältyy kirkkoja, luostareita, ja luolia joissa pyhäimyksiä haudattiin. Luostari oli tärkeä ortodooksisen kirkon keskus <!--. The [[Church of the Saviour at Berestove]], adjacent to the Lavra, was added to the site in 2005.--><ref>{{verkkoviite|osoite=https://whc.unesco.org/en/list/527/|nimeke=Kyiv: Saint-Sophia Cathedral and Related Monastic Buildings, Kiev-Pechersk Lavra|julkaisija= UNESCO World Heritage Centre |arkistoitu=12.5.2021 |arkisto=https://web.archive.org/web/20210512015925/http://whc.unesco.org/en/list/527/|kieli={{en}}|viitattu=15.10.2023| kieli={{en}}}}</ref> Syyskuussa 2023 Kiovan kohteet - Pyhän Sofian katedrali oheiskohteineen ja Kiovan luolaluostari - liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–|Venäjän hyökkäyssodan]] (2022–) johdosta.<ref name="WHC-15.9.2023"/>
|-
|-
! scope="row" style="background:#ffe6bd;"|[[Lvivin vanha keskusta]]
! scope="row" style="background:#ffe6bd;"|[[Lvivin vanha keskusta]]
Rivi 69: Rivi 77:
| [[Struven ketju]] on 1800-luvulta peräisin oleva [[kolmiomittaus]]ketju [[Jäämeri|Jäämeren]] rannalta [[Mustameri|Mustallemerelle]]. Ketjusta maailmanperintökohteeksi on sisällytetty 34 mittauspistettä kymmenen valtion alueella. Ukrainassa sijaitsee neljä näistä mittauspisteistä. Kuvassa Ukrainan Felštynin piste.<ref name="WHS-1187">{{verkkoviite |osoite=http://whc.unesco.org/en/list/1187 |nimeke=Struve Geodetic Arc |julkaisija=UNESCO |arkistoitu=30.10.2005 |arkisto=https://web.archive.org/web/20051030092125/https://whc.unesco.org/en/list/1187 |kieli = {{en}}|viitattu=15.10.2023}}</ref>
| [[Struven ketju]] on 1800-luvulta peräisin oleva [[kolmiomittaus]]ketju [[Jäämeri|Jäämeren]] rannalta [[Mustameri|Mustallemerelle]]. Ketjusta maailmanperintökohteeksi on sisällytetty 34 mittauspistettä kymmenen valtion alueella. Ukrainassa sijaitsee neljä näistä mittauspisteistä. Kuvassa Ukrainan Felštynin piste.<ref name="WHS-1187">{{verkkoviite |osoite=http://whc.unesco.org/en/list/1187 |nimeke=Struve Geodetic Arc |julkaisija=UNESCO |arkistoitu=30.10.2005 |arkisto=https://web.archive.org/web/20051030092125/https://whc.unesco.org/en/list/1187 |kieli = {{en}}|viitattu=15.10.2023}}</ref>
|-
|-
! scope="row" style="background:#D0E7FF;"| [[Karpaattien ja Saksan pyökkimetsät|Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät]]
! scope="row" style="background:#D0E7FF;"| [[Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät]]
| [[File:Промені вечірні.jpg|150px|alt=Metsien peittämiä mäkiä.]]
| [[File:Промені вечірні.jpg|150px|alt=Metsien peittämiä mäkiä.]]
| useita sijainteja
| useita sijainteja
| 2007
| 2007
| 1133; ix (Luontokohde)
| 1133; ix (Luontokohde)
| Tämä kohde sisältää [[lauhkea vyöhyke|lauhkean vyöhykkeen]] ikimetsiä, jotka ilmentävät [[Jääkausi|jääkauden]] jälkeistä [[euroopanpyökki|euroopanpyökin]] levittäytymistä Euroopassa lähtien harvoilta, eristyneiltä seuduilta [[Alpit|Alpeilla]], [[Karpaatit|Karpaateilla]], [[Dinaariset Alpit|Dinaariset Alpit]], Välimeren seudulla ja [[Pyreneet|Pyreneillä]]. Tämä maailmanperintökohde listattiin alkujaan 2007 käsittämään ikipyökkimetsiä Ukrainan ja Slovakian Karpaateilla. Vuonna 2011 Saksan muinaiset pyökkimetsät liitettiin mukaan. Aluetta laajennettiin vuosina 2017 ja 2021 niin, että mukana on metsiä yhteensä 18 valtion alueelta. Ukrainassa 13 metsien suojelualuetta kuuluu tämän kohteen piiriin, kuva [[Synevyrin kansallispuisto]]n alueelta.<ref name="forest">{{verkkoviite|osoite=https://whc.unesco.org/en/list/1133|nimeke=Ancient and Primeval Beech Forests of the Carpathians and Other Regions of Europe|julkaisija=UNESCO World Heritage Centre|arkistoitu=2.3.2012|arkisto=https://web.archive.org/web/20120302171434/http://whc.unesco.org/en/list/1133|kieli={{en}}| viitattu=15.10.2023}}</ref>
| Tämä kohde sisältää [[lauhkea vyöhyke|lauhkean vyöhykkeen]] ikimetsiä, jotka ilmentävät [[Jääkausi|jääkauden]] jälkeistä [[euroopanpyökki|euroopanpyökin]] levittäytymistä Euroopassa lähtien harvoilta, eristyneiltä seuduilta [[Alpit|Alpeilla]], [[Karpaatit|Karpaateilla]], [[Dinaariset Alpit|Dinaarisilla Alpeilla]], Välimeren seudulla ja [[Pyreneet|Pyreneillä]]. Tämä maailmanperintökohde listattiin alkujaan 2007 käsittämään ikipyökkimetsiä Ukrainan ja Slovakian Karpaateilla. Vuonna 2011 Saksan muinaiset pyökkimetsät liitettiin mukaan. Aluetta laajennettiin vuosina 2017 ja 2021 niin, että mukana on metsiä yhteensä 18 valtion alueelta. Ukrainassa 13 metsien suojelualuetta kuuluu tämän kohteen piiriin, kuva [[Synevyrin kansallispuisto]]n alueelta.<ref name="forest">{{verkkoviite|osoite=https://whc.unesco.org/en/list/1133|nimeke=Ancient and Primeval Beech Forests of the Carpathians and Other Regions of Europe|julkaisija=UNESCO World Heritage Centre|arkistoitu=2.3.2012|arkisto=https://web.archive.org/web/20120302171434/http://whc.unesco.org/en/list/1133|kieli={{en}}| viitattu=15.10.2023}}</ref>
|-
|-
! scope="row"|[[Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi]]
! scope="row"|[[Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi]]
| [[File:Cernauti Residentia 04.jpg|[[Tšernivtsin yliopisto]]|150px|alt=Punatiilinen rakennus]]
| [[File:Резиденція митрополитів Буковини та Далмації. Теперішній Університет 02.jpg|Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi on samalla [[Tšernivtsin yliopisto]]n pääkampus|150px|alt=Punatiilinen rakennuskokonaisuus.]]
| [[Tšernivtsi]]
| [[Tšernivtsi]]
| 2011
| 2011
Rivi 95: Rivi 103:
| 2013
| 2013
| 1424; iii, iv (Kulttuurikohde)
| 1424; iii, iv (Kulttuurikohde)
| Kohde sisältää 16 puukirkkoa ("tserkvaa") [[Karpaatit|Karpaateilla]], joista kahdeksan sijaitsee Ukrainassa. Joko ortodoksiset tai kreikkalaiskatoliset uskonyhteisöt ovat rakentaneet nämä kirkot 1500- ja 1800-lukujen välisenä aikana. ...<!--The designs are based on the Orthodox ecclesiastical traditions with local influences. They feature wooden bell towers, [[iconostasis]] screens, and interior polychrome decorations, as well as churchyards, gatehouses, and graveyards. The [[Holy Trinity Church, Zhovkva|Holy Trinity Church]] in [[Zhovkva]] is pictured.--><ref>{{verkkoviite|osoite=https://whc.unesco.org/en/list/1424|nimeke=Wooden Tserkvas of Carpathian Region in Poland and Ukraine|julkaisija=UNESCO World Heritage Centre|arkistoitu=27.10.2020|arkisto=https://web.archive.org/web/20201027150305/https://whc.unesco.org/en/list/1424|kieli={{en}}|viitattu=15.10.2023}}</ref>
| Kohde sisältää 16 puukirkkoa ("tserkvaa") [[Karpaatit|Karpaateilla]], joista kahdeksan sijaitsee Ukrainassa. Joko ortodoksiset tai kreikkalaiskatoliset uskonyhteisöt ovat rakentaneet nämä kirkot 1500- ja 1800-lukujen välisenä aikana. Niiden suunnittelu pohjautui ortodoksisen kristillisyyden traditioihin paikallisin vaikuttein. Tserkvoihin kuuluu puinen kellotorni, moniväriset sisätilan koristelut [[ikonostaasi|ikonostaaseineen]], kirkkopiha, porttirakennus ja hautausmaa. Kuvassa [[Žovkva]]ssa sijaitseva [[Žovkvan Pyhän Kolminaisuuden kirkko|Pyhän Kolminaisuuden kirkko]] (1720; [[:en:Holy Trinity Church, Zhovkva|enwiki]]).<ref>{{verkkoviite|osoite=https://whc.unesco.org/en/list/1424|nimeke=Wooden Tserkvas of Carpathian Region in Poland and Ukraine|julkaisija=UNESCO World Heritage Centre|arkistoitu=27.10.2020|arkisto=https://web.archive.org/web/20201027150305/https://whc.unesco.org/en/list/1424|kieli={{en}}|viitattu=15.10.2023}}</ref>
|-
|-
! scope="row" style="background:#ffe6bd;"| [[Odessan historiallinen keskusta]]
! scope="row" style="background:#ffe6bd;"| [[Odessan historiallinen keskusta]]
Rivi 108: Rivi 116:
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="unesco-whc">{{verkkoviite |osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/ua |nimeke=Ukraine|julkaisija=[[UNESCO]] |kieli = {{en}}|viitattu=15.10.2023}}</ref>
<ref name="unesco-whc">{{verkkoviite |osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/ua |nimeke=Ukraine|julkaisija=[[UNESCO]] |kieli = {{en}}|viitattu=15.10.2023}}</ref>

<ref name="unesco-danger">{{verkkoviite |osoite=https://whc.unesco.org/en/danger/ |nimeke=List of World Heritage in Danger|julkaisija=[[UNESCO]] |kieli = {{en}}|viitattu=17.10.2023}}</ref>
}}
}}



Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2024 kello 15.27

Unesco on nimennyt Ukrainasta kahdeksan kohdetta maailmanperintöluetteloon (tilanne 2023). Kohteista seitsemän on merkittäviä kulttuuriperintönsä ja yksi luonnontilansa ansiosta.[1] Venäjän hyökkäyssodan (2022–) sotatoimien vuoksi Unesco on listannut kolme maailmanperintöluettelon kohteista uhatuiksi.[2][3] Lisäksi yksi kohteista sijaitsee Krimin niemimaalla, joka on Venäjän miehittämää ukrainalaista aluetta.

Maailmanperintökohteiden sijainti Ukrainassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmanperintökohteet kartalla. Kartta on hieman kesken.

Maailmanperintökohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNESCO hyväksyy kohteet kymmenen kriteerin perusteella; kunkin kohteen tulee täyttää vähintään yksi näistä valitsemisehdoista. Kohdekriteerit i–vi liittyvät kulttuuriin, ja vii–x luonnonoloihin.[4]

  * Useaan valtioon ulottuva kohde
  † Uhattuna oleva kohde
Kohde Kuva Sijainti Listattu UNESCO data Kuvaus
Kiova: Pyhän Sofian katedraali ja sen oheisrakennukset, Kiovan luolaluostari Pyhän Sofian katedraali Kiovassa.

Kiovan luolaluostari

Kiova 1990 527; i, ii, iii, iv (Kulttuurikohde) Pyhän Sofian katedraali rakennettiin 1000-luvulla, pian Kiovan Rusin kristinuskoon tulon jälkeen uudeksi Konstantinopoliksi. Rakennuksen sisällä on säilynyt tältä aikakaudelta olevia mosaiikkeja ja freskoja. Katedraalin läheiset luostarirakennukset on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla ukrainalaisen barokin tyyliin. Kiovan luolaluostari on luostarikokonaisuus, joka kehittyi 1000-luvulta 1800-luvulle. Siihen sisältyy kirkkoja, luostareita, ja luolia joissa pyhäimyksiä haudattiin. Luostari oli tärkeä ortodooksisen kirkon keskus [5] Syyskuussa 2023 Kiovan kohteet - Pyhän Sofian katedrali oheiskohteineen ja Kiovan luolaluostari - liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta.[3]
Lvivin vanha keskusta Old colourful town houses and a fountain with a statue in front Lviv 1998 865; ii, v (Kulttuurikohde) Lviv perustettiin myöhäiskeskiajalla. ...[6] Syyskuussa 2023 Lvivin vanha keskusta liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta.[3]
Struven ketju A marker on the top of a mound in the middle of a field Hmelnytskyin alue, Odessan alue 2005 1187; ii, iii, vi (Kulttuurikohde) Struven ketju on 1800-luvulta peräisin oleva kolmiomittausketju Jäämeren rannalta Mustallemerelle. Ketjusta maailmanperintökohteeksi on sisällytetty 34 mittauspistettä kymmenen valtion alueella. Ukrainassa sijaitsee neljä näistä mittauspisteistä. Kuvassa Ukrainan Felštynin piste.[7]
Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät Metsien peittämiä mäkiä. useita sijainteja 2007 1133; ix (Luontokohde) Tämä kohde sisältää lauhkean vyöhykkeen ikimetsiä, jotka ilmentävät jääkauden jälkeistä euroopanpyökin levittäytymistä Euroopassa lähtien harvoilta, eristyneiltä seuduilta Alpeilla, Karpaateilla, Dinaarisilla Alpeilla, Välimeren seudulla ja Pyreneillä. Tämä maailmanperintökohde listattiin alkujaan 2007 käsittämään ikipyökkimetsiä Ukrainan ja Slovakian Karpaateilla. Vuonna 2011 Saksan muinaiset pyökkimetsät liitettiin mukaan. Aluetta laajennettiin vuosina 2017 ja 2021 niin, että mukana on metsiä yhteensä 18 valtion alueelta. Ukrainassa 13 metsien suojelualuetta kuuluu tämän kohteen piiriin, kuva Synevyrin kansallispuiston alueelta.[8]
Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi Punatiilinen rakennuskokonaisuus. Tšernivtsi 2011 1330; ii, iii, iv (Kulttuurikohde) Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi on ortodoksisen kirkon metropoliitan asunnoksi 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu palatsi. Se rakennettiin, kun Tšernivtsi ympäristöineen oli osa Itävalta-Unkaria. Rakennuksen suunnitteli tšekkiläinen arkkitehti Josef Hlávka ja se toimi piispan asuntona toiseen maailmansotaan saakka. Vuonna 1955 kiinteistö siirrettiin Tšernivtsin yliopistolle.[9]
Khersonesos - Muinaisen Taurian Khersonesos kaupunkeineen Columns and ruins Sevastopol 2013 1411; ii, v (Kulttuurikohde) [10]
Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat Puinen, kolmikupolinen kirkko. Ivano-Frankivskin, Lvivin, Taka-Karpatian alueet 2013 1424; iii, iv (Kulttuurikohde) Kohde sisältää 16 puukirkkoa ("tserkvaa") Karpaateilla, joista kahdeksan sijaitsee Ukrainassa. Joko ortodoksiset tai kreikkalaiskatoliset uskonyhteisöt ovat rakentaneet nämä kirkot 1500- ja 1800-lukujen välisenä aikana. Niiden suunnittelu pohjautui ortodoksisen kristillisyyden traditioihin paikallisin vaikuttein. Tserkvoihin kuuluu puinen kellotorni, moniväriset sisätilan koristelut ikonostaaseineen, kirkkopiha, porttirakennus ja hautausmaa. Kuvassa Žovkvassa sijaitseva Pyhän Kolminaisuuden kirkko (1720; enwiki).[11]
Odessan historiallinen keskusta Odessan oopperatalo. Odessa 2023 1703; i, ii, iii, iv, v (Kulttuurikohde) Odessan historiallinen keskusta on Odessan kaupungin vanha osa. AOdessa kehittyi 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla satamakaupungiksi. Kaupungin monikultturellinen ilme on seurausta bulgarialaisen, kreikkalaisten, armenialaisten, juutalaisten, moldovalaisten, puolalaisten, venäläisten, romanialaisten, tataarien ja ukrainalaisten perinteiden sekoittumisesta vuosisadan kuluessa. Odessasa on säilynyt monia 1800-luvun rakennuksia ja arkkitehtoonisia kokonaisuuksia. Näihin lukeutuvat esimerkiksi Primorskin bulevardi, Odessan portaat ja Odessan kansallinen akateeminen ooppera- ja balettiteatteri (kuvassa). Odessan historiallinen keskusta liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta [12][13][3]
  1. Ukraine UNESCO. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  2. List of World Heritage in Danger UNESCO. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
  3. a b c d Ukraine: UNESCO sites of Kyiv and L’viv are inscribed on the List of World Heritage in Danger 15.9.2023. UNESCO World Heritage Centre, unesco.org. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  4. UNESCO World Heritage Centre – The Criteria for Selection UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 12.6.2016. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  5. Kyiv: Saint-Sophia Cathedral and Related Monastic Buildings, Kiev-Pechersk Lavra UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  6. L'viv – the Ensemble of the Historic Centre UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu . Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  7. Struve Geodetic Arc UNESCO. Arkistoitu 30.10.2005. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  8. Ancient and Primeval Beech Forests of the Carpathians and Other Regions of Europe UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 2.3.2012. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  9. Residence of Bukovinian and Dalmatian Metropolitans UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 19.5.2021. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  10. Ancient City of Tauric Chersonese and its Chora UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 16.5.2021. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  11. Wooden Tserkvas of Carpathian Region in Poland and Ukraine UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 27.10.2020. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  12. The Historic Centre of Odesa 2023. UNESCO World Heritage Centre, unesco.org. Viitattu 15.10.2023.
  13. Odesa inscribed on UNESCO's World Heritage List in the face of threats of destruction 25.1.2023. UNESCO World Heritage Centre, unesco.org. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:List of World Heritage Sites in Ukraine
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: uk:Список об'єктів Світової спадщини ЮНЕСКО в Україні  –  Pyökkimetsien ja puukirkkojen koordinaatteja