Ero sivun ”Uusiutuva energia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
155 348 muokkausta
→‎Edut ja haitat: luetteloita karsittu ja poistettu päällekkäisyyksiä
Rivi 144: Rivi 144:


== Edut ja haitat==
== Edut ja haitat==
{{Korjattava|Sidosteisuutta puuttuu}}
Uusiutuvaa energiaa käyttämällä on mahdollisuus vähentää öljyriippuvuutta, lisätä energiaomavaraisuutta ja turvallisuutta.<ref>[http://images1.americanprogress.org/il80web20037/americanenergynow/AmericanEnergy.pdf American Energy, The Renewable Path to Energy Security] Worldwatch, syyskuu 2006, s.8</ref> Eurooppa tuo ulkomailta 80&nbsp;% käyttämästään öljystä, 55&nbsp;% kaasusta ja 98&nbsp;% uraanista. Näiden hintatrendi on ollut viime vuosina nouseva.<ref name="erec10/2007">[http://www.erec.org/fileadmin/erec_docs/Documents/Position_Papers/EREC_Position_Framework_Directive.pdf EREC’s Position on the Framework Directive for Renewable Energy Sources] [[EREC]]1.10.2007 s. 1-9</ref> Öljyn hinta oli 25 dollaria vuonna 2002, 30 dollaria vuonna 2003, noin 100 dollaria joulukuussa 2007 ja 120 dollaria huhtikuussa 2008.<ref>http://www.arvopaperi.fi/article/id=27798/s=u/wtm=28042008 Öljytynnyri maksaa jo melkein 120 taalaa, Arvopaperi 28.4.2008</ref>
Uusiutuvaa energiaa käyttämällä on mahdollisuus vähentää öljyriippuvuutta, lisätä energiaomavaraisuutta ja turvallisuutta.<ref>[http://images1.americanprogress.org/il80web20037/americanenergynow/AmericanEnergy.pdf American Energy, The Renewable Path to Energy Security] Worldwatch, syyskuu 2006, s.8</ref> Eurooppa tuo ulkomailta 80&nbsp;% käyttämästään öljystä, 55&nbsp;% kaasusta ja 98&nbsp;% uraanista. Näiden hintatrendi on ollut viime vuosina nouseva.<ref name="erec10/2007">[http://www.erec.org/fileadmin/erec_docs/Documents/Position_Papers/EREC_Position_Framework_Directive.pdf EREC’s Position on the Framework Directive for Renewable Energy Sources] [[EREC]]1.10.2007 s. 1-9</ref> Öljyn hinta oli 25 dollaria vuonna 2002, 30 dollaria vuonna 2003, noin 100 dollaria joulukuussa 2007 ja 120 dollaria huhtikuussa 2008.<ref>http://www.arvopaperi.fi/article/id=27798/s=u/wtm=28042008 Öljytynnyri maksaa jo melkein 120 taalaa, Arvopaperi 28.4.2008</ref>
<ref>[http://www.swedishenergyagency.se/web/biblshop.nsf/72e6a5c7e74ffb9dc125697500474e7d/c9e74d1006fa3b77c1257245005218a2/$FILE/ET2006_43.pdf Energiläget 2006, Energimyndigheten] kuva 35, sivu 47</ref> Maakaasun hinta Suomessa oli 16,08&nbsp;€/MWh joulukuussa 2004 ja 22,88 €/MWh 2006.<ref>[http://www.tilastokeskus.fi/til/ehkh/2007/01/ehkh_2007_01_2007-06-21_tau_006.xls Taulukko 6. Kivihiilen, maakaasun ja kotimaisten polttoaineiden käyttäjähinnat lämmöntuotannossa] 2007 Tilastokeskus</ref> Uraanimalmin hinta on kuusinkertaistunut tammikuun 2001 13,1 dollarista/kg 94,9 dollariin toukokuussa 2006.<ref>World Energy outlook 2006, IEA s.381-2</ref> YK:n mukaan ilmaston lämpenemisen uhka on luonut maailmanlaajuisen akuutin poliittisen paineen löytää energiavaihtoehtoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.
<ref>[http://www.swedishenergyagency.se/web/biblshop.nsf/72e6a5c7e74ffb9dc125697500474e7d/c9e74d1006fa3b77c1257245005218a2/$FILE/ET2006_43.pdf Energiläget 2006, Energimyndigheten] kuva 35, sivu 47</ref> Maakaasun hinta Suomessa oli 16,08&nbsp;€/MWh joulukuussa 2004 ja 22,88 €/MWh 2006.<ref>[http://www.tilastokeskus.fi/til/ehkh/2007/01/ehkh_2007_01_2007-06-21_tau_006.xls Taulukko 6. Kivihiilen, maakaasun ja kotimaisten polttoaineiden käyttäjähinnat lämmöntuotannossa] 2007 Tilastokeskus</ref> Uraanimalmin hinta on kuusinkertaistunut tammikuun 2001 13,1 dollarista/kg 94,9 dollariin toukokuussa 2006.<ref>World Energy outlook 2006, IEA s.381-2</ref> YK:n mukaan ilmaston lämpenemisen uhka on luonut maailmanlaajuisen akuutin poliittisen paineen löytää energiavaihtoehtoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.


Uusiutuva energia tarjoaa mm. seuraavia etuja suhteessa perinteisiin energiamuotoihin:
Uusiutuva energia tarjoaa vaihtoehtoja perinteisten energiamuotojen haittojen vähentämiseen: hiilidioksidipäästöt, raaka-aineiden rajallisuus, ilman ja muun ympäristön epäpuhtaudet (pienhiukkaset, raskasmetallit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, typpioksidit, hiilimonoksidi, rikki, arseeni), tuontiriippuvuus, hintojen kohoaminen ja jyrkät hintavaihtelut<ref>[http://www.yle.fi/talous/oikea/id74692.html Öljyn hinnannoususta valtava varallisuuden siirto] YLE 2007</ref> ja riippuvuus sähköverkosta.
*pienemmät hiilidioksidipäästöt
{{korjattava|vaikeasti luettavia todella pitkiä luotteloita}}
*raaka-aineiden helppo saatavuus ja riittävyys
Uusiutuviin energian eri muotoihin voi sisältyä seuraavia etuja: ehtymättömyys, lisää työpaikkoja ja yrittäjyyttä,<ref>[http://www.hm-treasury.gov.uk/media/4/3/Executive_Summary.pdf Sir Nicholas Stern: Stern Review : The Economics of Climate Change, Executive Summary,10/2006] vii, xiv</ref> lisää ulkomaankauppaa ja tuloja,<ref name="BMU">[http://www.erneuerbare-energien.de/files/pdfs/allgemein/application/pdf/arbeitsmarkt_ee_lang.pdf Erneuerbare energien: Arbeitsplatzeffekte] Työryhmäraportti: Wirkungen des Ausbaus der erneuerbaren Energien auf den deutschen Arbeitsmarkt unter besonderer Berücksichtigung des Außenhandels“ Bundesministerium für Umwelt, Naturschutz und Reaktorsicherheit (BMU), 6/2006, s. 7, Kuva 4, s.12, (212 s.)</ref> helppoa käsitellä, lisää paikallista päätäntävaltaa, perinteisiä voimaloita parempi matkailuvaltti, <ref>[http://www.windenergy.org.nz/documents/2005/050825-NZWEA-FactSheet4Tourism.pdf New Zealand wind power Fact Sheet 4 Turism] 2 s. 8/2005</ref> mahdollistaa paikallisen tuotannon, lisää maaseudun elinvoimaisuutta, perinteinen suomalainen energiamuoto, purkaa monopolit <ref name="AWEA basics">[http://www.awea.org/faq/wwt_basics.html Wind Energy Basics] 4 s. AWEA 5.2.2007.</ref> eivät synnytä radioaktiivisia jätteitä, joskin muita vaarallisia ja ongelmajätteitä kylläkin, vähemmän ympäristö- ja terveyshaittoja kuin fossiilisissa energiamuodoissa.<ref>[http://www.awea.org/pubs/factsheets/050629_Wind_Wildlife_FAQ.pdf Wind-Wildlife Frequently Asked Questions] 6 s. AWEA </ref><ref name="Danish06">[http://www.ens.dk/graphics/Publikationer/Havvindmoeller/havvindmoellebog_nov_2006_skrm.pdf Danish offshore wind, Key environmental issues, executive summary, Protecting nature while utilising its power] s. 9-18, Dong Energy, Vattenfall, Danish Energy Authority ja Danish Forest and Nature Agency, 142s 11/2006</ref> ja jätteiden väheneminen.
*vähemmän terveyshaittoja (esim. pienhiukkasia, typen oksideja ja hiilimonoksidia)<ref>[http://www.awea.org/pubs/factsheets/050629_Wind_Wildlife_FAQ.pdf Wind-Wildlife Frequently Asked Questions] 6 s. AWEA </ref><ref name="Danish06">[http://www.ens.dk/graphics/Publikationer/Havvindmoeller/havvindmoellebog_nov_2006_skrm.pdf Danish offshore wind, Key environmental issues, executive summary, Protecting nature while utilising its power] s. 9-18, Dong Energy, Vattenfall, Danish Energy Authority ja Danish Forest and Nature Agency, 142s 11/2006</ref>
⚫
Uusiutuviin energian eri muotoihin voi sisältyä seuraavia haittoja: kustannusten painottuminen investointeihin, kilpailun lisääntyminen ja energiaomavaraisuus, jatkokoulutustarve, energiansaannin jaksoittaisuus, muutostarve, kilpailee muun maankäytön, kuten ravinnontuotannon kanssa ja muun puunkäytön kanssa, tuuliset paikat usein kauniita, vie tilaa, vaikutukset paikalliseen ekosysteemiin, sademetsien tuhoutuminen, sosiaaliset vaikutukset (massaihmissiirrot). [[Palmuöljy]] ei ole [[OECD]]:n, [[IEA]]:n ja [[Euroopan unioni|EU]]:n mukaan kestävän kehityksen mukainen energialähde, koska se epäsuorasti lisää kasvihuonekaasuja. EU:n päästökauppamaksuissa turve lasketaan paljon hiilidioksidia vapauttavaksi fossiiliseksi polttoaineeksi.<ref>[http://www.swedishenergyagency.se/web/biblshop.nsf/72e6a5c7e74ffb9dc125697500474e7d/c9e74d1006fa3b77c1257245005218a2/$FILE/ET2006_43.pdf Energiläget 2006] Energimyndigheten, Ruotsi, s. 49-50</ref>
*riippumattomuus energian tuonnista (olettaen, että uusiutuvaa energiaa tuotetaan kansallisesti)
*ei jyrkkiä hintavaihteluita<ref>[http://www.yle.fi/talous/oikea/id74692.html Öljyn hinnannoususta valtava varallisuuden siirto] YLE 2007</ref>

Uusiutuviin energian eri muotoihin sisältyy myös haittoja, kuten:
*energiansaannin jaksoittaisuus
*tuotanto kilpailee muun resurssien käytön, kuten ravinnontuotannon ja muun puunkäytön kanssa
*tuuliset paikat usein luontoarvojen kannalta merkittäviä
*vaikutukset paikalliseen ekosysteemiin
*sosiaaliset vaikutukset (esim. massaihmissiirrot patoaltaiden tieltä).

⚫
[[Palmuöljy]] ei ole [[OECD]]:n, [[IEA]]:n ja [[Euroopan unioni|EU]]:n mukaan kestävän kehityksen mukainen energialähde, koska se epäsuorasti lisää kasvihuonekaasuja. EU:n päästökauppamaksuissa turve lasketaan paljon hiilidioksidia vapauttavaksi fossiiliseksi polttoaineeksi.<ref>[http://www.swedishenergyagency.se/web/biblshop.nsf/72e6a5c7e74ffb9dc125697500474e7d/c9e74d1006fa3b77c1257245005218a2/$FILE/ET2006_43.pdf Energiläget 2006] Energimyndigheten, Ruotsi, s. 49-50</ref>


==Talouselämä==
==Talouselämä==

Versio 28. syyskuuta 2010 kello 11.47

 Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Kielenhuolto: mm. sijamuotovirheitä paljon, lyhenteet kirjoitettava auki, numerotietojen yksiköt, sulkujen käyttö. Teksti luettavammaksi.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: numerohässäkkät taulukoihin ja tarpeeton saman toisto pois tekstistä niin saisi paremmin tolkkua
Tuuliturbiineja Tanskassa

Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä. Uusiutuvan energian tuotantomuodoissa hyödynnetään jatkuvia luonnollisia prosesseja kuten auringonpaistetta, tuulta, virtaavaa vettä ja ilman ja maan lämpöä - tai käytetään biologisesti syntyviä varantoja, kuten puuta. Uusiutuvat energianlähteet saavat energiansa auringosta geotermistä energiaa ja vuorovesivoimaa lukuun ottamatta.

Euroopan komission valkoisen (1997) ja vihreän paperin (2000) tavoite oli lisätä uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa 6 %:sta 12 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeksi yksilöitiin 40 GW tuulienergiaa, 3 GW aurinkokennoja ja 5,75 % biopolttoaineita. Vuonna 2007 Euroopan johtajat sopivat sitovan tavoitteen 20 % uusiutuvaa energiaa, 10 % biopolttoaineita ja 30 % vähennys kasvihuonekaasuissa vuonna 2020 vuoteen 1990 verrattuna. Keskimäärin se tarkoittaa 13 % uusiutuvan energian lisäystä jokaisessa EU maassa vuosien 2007-2020 aikana.[1]

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan ihmiskunnalla on 10 vuotta aikaa siirtyä uuteen energiajärjestelmään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uusiutuva energia on merkittävä mahdollisuus. Sternin raportin mukaan mitä nopeammin asiassa toimitaan, sen edullisemmaksi se tulee. ERECin mukaan uusiutuvalla energialla voidaan ehkäistä energiantuotannon ympäristöriskejä, sosiaalisia ja poliittisia riskejä ja uusiutuva energia on avaintekijä tulevaisuuden energiaratkaisuissa.[1]

Nykytilanne

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: yhdistämiseditointi
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: taulukot: mitä investoitiin, aika kulkee vasemmalta oikealle suomen kielessä ja "Investoinnit maailmassa" kuulunee kohtaan investointi
Uusiutuvan energian indikaattorit maailmassa[2] [3][4]
Indikaattori 2004 2005 2006 2007 2008
Investoinnit (mrd. $)* 30 39 63 104 120
Syöttötariffi (maat ja osavaltiot kpl) 37 41 44 49 63
Kapasiteetti (kaikki) (GW) 895 930 1 020 1070 1 140
Kapasiteetti (- suur vesivoima) (GW) 160 182 207 240 280
Tuulivoima (GW)[5] 48 59 74 94 121
Kapasiteetti PVkaikki (GW) 4 5,4 7,7 10,5 16
Kapasiteetti PVverkossa (GW) 2 3,4 5,1 7,5 13
Aurikokennot tuotanto (GW) 1,2 1,8 2,5 3,7 6,9
Aurinkolämmitys* (GWth) 77 88 105 126 145
Biodiesel (mrd litraa) 2,1 3,9 6 9 12
Bioetanoli (mrd litraa) 30 33 39 50 67
Investoinnit uusi laskutapa 2006-2008
Aurinkolämmitys ilman uima-altaiden lämmitystä: 23 GWth (2004)

Uusiutuvan energian vuosittaiset investoinnit maailmassa nelinkertaistuivat aikavälillä 2004-2008 120 mrd. dollariin. Neljässä vuodessa 2004-2008 aurinkokennojen määrä kuusinkertaistui (16 GW), aurinkolämmitys kaksinkertaistui (145 GW), biodieseltuotanto kuusinkertaistui (12 mrd. l) ja etanolituotanto kaksinkertaistui (67 mrd. l) ja tuulivoima 2,5-kertaistui (121 GW). Vuonna 2008 tuulivoimakapasiteetti kasvoi 29 % ja aurinkokennot sähköverkossa 70 %.[3][6]

Uusiutuvan energian raportin mukaan v. 2006 maailman primäärienergiasta oli 18 % uusiutuvaa energiaa, 79 % fossiilista energiaa ja 3 % ydinvoimaa. Uusiutuvasta energiasta oli biomassaa 13 %, vesivoimaa 3 %, aurinkolämmitystä 1,3 %, sähköntuotantoa 0,8 % ja biopolttoaineita 0,3 %. Maailman sähkönkulutuksesta 15 % oli vesivoimaa ja 3,4 % muuta uusiutuvaa energiaa.

Uusiutuvan energian osuus vuonna 2007 maailman sähköntuotannosta oli 240 GW (6%) ja vesivoima mukaan lukien 1010 GW (23%), kun kokonaiskapasiteetti oli 4300 GW. Tuulivoiman osuus oli 94 GW, aurinkokennojen 10,5 GW ja aurinkolämmityksen 128 GW. Bioetanolia tuotettiin 46 miljardia litraa ja biodieseliä 8 miljardia litraa. [2]

IEA:n mukaan puun polton osuus on 2 % ja FAO:n mukaan 7 %.[7] IEA:n mukaan kolmanneksi merkittävin uusiutuva energianlähde on maalämpö 0,4 %:n osuudella.[8]

Kokonaiskapasiteetti ilman suurta vesivoimaa kasvoi neljässä vuodessa 75 % 160 GW:sta 280 GW:iin. Suurimmat tuottajamaat ilman suurta vesivoimaa vuonna 2008 olivat gigawateissa (GW): Kiina 76, Saksa 34, Yhdysvallat 40, Espanja 22, Intia 13 ja Japani 8. Kiinan suuren vesivoiman määritelmä on muita maita väljempi.[3][6]

Uusiutuva energia alueittain

Uusiutuvan energian käyttö maailmassa (TWh)* [9]
1990 1995 2000 2005 2007 Kasvu %
1990-07 		Kasvu %
2000-07
Pohjois-Amerikka 1 717 1 919 1 960 1 993 2 100 22 % 7 %
EU 860 1 028 1 209 1 436 1 672 95 % 28 %
Venäjä 308 275 245 257 260 neg. 6 %
Kiina 2 458 2 583 2 716 2 703 2 807 14 % 3 %
Aasia (-Kiina) 3 658 3 966 4 292 4 571 4 751 30 % 10 %
Afrikka 2 319 2 592 2 967 3 396 3 543 53 % 16 %
Latinalaisamerikka 1 260 1 363 1 471 1 777 1 957 55 % 25 %
Muu OECD 449 478 513 555 527 17 % 3 %
Yhteensä 13 029 14 203 15 372 16 689 17 617 35 % 13 %
Uusiutuvaan energiaan sisältyy vesi-, aurinko- tuuli- ja geoenergia ja biopolttoaineet

Vuosina 2000-2007 uusiutuvan energian (UE) lisäys oli: EU 460 TWh, USA 140 TWh ja Kiina 91 TWh. UE kokonaiskulutus oli suurinta Aasiassa, Kiinassa ja Afrikassa ja vähäisintä Venäjällä. UE kokonaismäärän prosentuaalinen lisäys oli suurin EU.ssa ja Latinalaisessa Amerikassa, joissa se oli noin kaksinkertainen maailman keskiarvoon verrattuna.[9]

Ennuste

Uusiutuvista lähteitä tuotetun sähkön määrä on seitsenkertaistunut Euroopassa vuosien 1990-2006 välillä (20→140 TWh).[10] International Energy Agency IEA ennustaa maailman tuulivoiman kapasiteetiksi 430-538 GW v. 2030.

Tuulivoimateollisuuden etujärjestö Global Wind Energy Council (GWEC) ennustaa nopeampaa kasvua: 1100-2100 GW vuonna 2030.[11] IEA ennusti v. 2006 aurinkosähkön osuudeksi maailmassa 16 % v. 2040 ja European Photovoltalic Industry Association EPIA ja Greenpeace ennustavat sen osuudeksi 24 %.[12] IEA:n mukaan aurinkokennojen kapasiteettitavoite on 300 MW vuonna 2010 ja 1 800 MW vuonna 2020.[13] European Renewable Energy Councilin EREC:n Euroopan ennuste.

Suomalainen tuulivoimala kuvattuna toisen voimalan huipulta
EU:n uusiutuvan energian ennuste (EREC)[14]
Kapasiteetti (GW)
Voima 2000 2004 2010 2020
Tuuli 13 34 80 180
Vesi 93 107,5 113 120
PV GWp 0,2 0,9 8 52
Bio GWe 9,5 13,1 25 50
Geo 0,6 0,66 1 2
Lämpöenergia (GWh)
Voima 2000 2004 2010 2020
Bio 150 563 756 1221
Aurinko 4 8 23 140
Geo 8 17 47 93

Edut ja haitat

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Sidosteisuutta puuttuu

Uusiutuvaa energiaa käyttämällä on mahdollisuus vähentää öljyriippuvuutta, lisätä energiaomavaraisuutta ja turvallisuutta.[15] Eurooppa tuo ulkomailta 80 % käyttämästään öljystä, 55 % kaasusta ja 98 % uraanista. Näiden hintatrendi on ollut viime vuosina nouseva.[1] Öljyn hinta oli 25 dollaria vuonna 2002, 30 dollaria vuonna 2003, noin 100 dollaria joulukuussa 2007 ja 120 dollaria huhtikuussa 2008.[16] [17] Maakaasun hinta Suomessa oli 16,08 €/MWh joulukuussa 2004 ja 22,88 €/MWh 2006.[18] Uraanimalmin hinta on kuusinkertaistunut tammikuun 2001 13,1 dollarista/kg 94,9 dollariin toukokuussa 2006.[19] YK:n mukaan ilmaston lämpenemisen uhka on luonut maailmanlaajuisen akuutin poliittisen paineen löytää energiavaihtoehtoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

Uusiutuva energia tarjoaa mm. seuraavia etuja suhteessa perinteisiin energiamuotoihin:

  • pienemmät hiilidioksidipäästöt
  • raaka-aineiden helppo saatavuus ja riittävyys
  • vähemmän terveyshaittoja (esim. pienhiukkasia, typen oksideja ja hiilimonoksidia)[20][21]
  • riippumattomuus energian tuonnista (olettaen, että uusiutuvaa energiaa tuotetaan kansallisesti)
  • ei jyrkkiä hintavaihteluita[22]

Uusiutuviin energian eri muotoihin sisältyy myös haittoja, kuten:

  • energiansaannin jaksoittaisuus
  • tuotanto kilpailee muun resurssien käytön, kuten ravinnontuotannon ja muun puunkäytön kanssa
  • tuuliset paikat usein luontoarvojen kannalta merkittäviä
  • vaikutukset paikalliseen ekosysteemiin
  • sosiaaliset vaikutukset (esim. massaihmissiirrot patoaltaiden tieltä).

Palmuöljy ei ole OECD:n, IEA:n ja EU:n mukaan kestävän kehityksen mukainen energialähde, koska se epäsuorasti lisää kasvihuonekaasuja. EU:n päästökauppamaksuissa turve lasketaan paljon hiilidioksidia vapauttavaksi fossiiliseksi polttoaineeksi.[23]

Talouselämä

Investointi

Investoinnit maailmassa
Energia 2004 2005 2007
Tuuli 9,5 14 33
Aurinkokenno 7 10 21
pieni Vesivoima 4,5 4
Aurinkolämmitys 4 4 6
Biopolttoaineet 4
Biomassa 3
Geo 3
CSP 0,25
Yhteensä 30 38 71
Pieni vesivoima alle 10 MW
(Kiina <50 MW ja Brasilia <30 MW)
Suuri vesivoima 15-20 milj. $ v. 2007

Vuonna 2007 uusiutuvan energian investoinnit ylittivät 100 miljardia $, joista kapasiteetin lisäykseen investoitiin yli 66 mrd. $. Eniten investoitiin tuulivoimaan 33 mrd. $, aurinkokennoihin 21 mrd. $ ja suureen vesivoimaan $15-20 mrd. $. Kasvunopeus v. 2006 oli tuulivoima 25-30 %, aurinkokennot 50-60 %, aurinkolämmitys (lämmin vesi ja rakennusten lämmitys) 15-20 % ja biopolttoaineet 15-20 %. Sähkökapasiteetti on tuulivoimalla 94 MW ja aurinkokennoilla 8 GW vuonna 2007, pienimuotoisella vesivoimalla 73 GW ja biomassasähköllä 44 GW vuonna 2006. Biopolttoaineista tuotettiin maailmassa 4 % kokonaiskulutuksesta eli 53 mrd. litraa 1300 mrd. litran kokonaiskulutuksesta..[2]

Yritystoiminta

Vuonna 2007 uusiutuvan energian 140 suurimman yrityksen markkina-arvo oli yhteensä yli 100 miljardia $.[2] Vuoden 2007 puolivälissä maailmassa oli markkina-arvoltaan yli 40 milj. $:n uusiutuvan energian yrityksiä 140 kpl. Vuonna 2006 puolivälissä maailmassa oli 85 kpl yli 40 milj. dollarin yritystä. Silloin näiden yritysten yhteisarvo kaksinkertaistui vuodessa 50 mrd. dollariin. UNEPin mukaan uusiutuvan energian yrityskauppoja tehtiin vuonna 2006 17 miljardin dollarin arvosta. Myös kehitysmaat ja perinteiset energiayhtiöt ostivat uusiutuvan energian yrityksiä. Kestävän kehityksen rahastoja oli 180 kappaletta.[24]

Kahdessa vuodessa 2004-2005 Lontoossa oli 26 uusiutuvan energian yrityksen pörssiin myyntiä ja pörssiyritysten keskimääräinen arvonnousu oli 29 %.[3] Vuonna 2006 Lontoossa oli 16 uusiutuvan energian yrityksen pörssilistausta.

Vuonna 2006-2007selvennä uusien pörssiin listattujen yritysten arvo oli yksi mrd. dollaria. Vuosina 2006-2007 listautuneisiin yrityksiin sisältyivät muun muassa aurinkovoimayhtiöt Centrosolar (Saksa) ja Renesola (Britannia), sekä tuulivoimayhtiö Iberdrola (Espanja).[2] Vuonna 2005 pörssiin listautuivat muun muassa aurinkovoimayhtiöt Suntech Power (Kiina), REC (Norja) ja Q-Cells (Saksa) ja tuulivoimayhtiö Suzlon (Intia).[3] Riskisijoittajat suosivat uusiutuvan energian yrityksiä, joiden tuotto on usein yli 20 %. Varmaa tuottoa kaipaavat sijoittajat ovat varovaisempia, muistaen esimerkiksi aiemmat Aasian pörssilaskut

Aurinkokennoja valmistettiin vuonna 2005 eniten Japanissa (830 MW); perässä Eurooppa (470 MW), Kiina (200 MW) ja USA (150 MW). Kiinan tuotanto kolminkertaistui ja saksalaisen Q-Cells:n kaksinkertaistui. Kolme kiinalaista aurinkokennojen valmistajaa on ilmoittanut lisäävänsä tuotantoaan 1 500 MW:lla 2008-2010 mennessä (Nanjing CEEG PV Tech, Yingli Solar ja Suntech Power). Suurimmat lämpöpumppuyritykset ovat Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Pitkän tauon jälkeen Nevadaan rakennettiin 64 MW ja Espanjaan 10 MW keskittävää aurinkovoimaa (2005). Tuulivoimayhtiöt Vestas, Gamesa, Suzlon, Acciona ja GE Energy perustavat kaikki tehtaan Kiinaan.[3] (s.7)

Googleen sijoittaneet investoijat sanoivat, että uusiutuva energia on suurin taloudellinen mahdollisuus. Google aikoo tuottaa yhden gigawatin uusiutuvaa energiaa lähivuosina. Määrä vastaa San Franciscon sähkönkulutusta. Googlen tavoite on kehittää aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja maalämpö-tekniikkaa.[25] Arvioidaan, että vuonna 2009 10 % riskisijoittamisesta (6–9 miljardia USD) kohdistuu vihreään energiaan. Tuulienergiaa rahoitetaan joukkovelkakirjoilla. Esimerkiksi italialainen pankki rahoitti siten 600 miljoonalla dollarilla tuulipuistoja Ranskassa ja Saksassa. Sen sijaan yksityiset rahoittajat vähensivät investointejaan uusiutuvaan energiaan 2005.

Mercor Investment Consulting:n mukaan v. 2007 yritysjohtajien viiteen merkittävimpään avaintekijään sisältyivät ympäristöasioiden hallinta, ilmastonmuutos, puhtaan veden saatavuus ja kestävä kehitys.[26]

PS10 Aurinkovoimala Espanjassa (heliostaatti)

Työllisyys

Uusiutuvan energian työpaikat
Euroopassa 2020[27]
Tuuli 318 000
Aurinkokennot 254 000
Biomassa 528 000
Biopolttoaineet 614 000
Pieni vesivoima 28 000
Geoterminen 70 000
Aurinkolämmitys 660 000

Vuonna 2006 uusiutuva energia työllisti maailmassa yli 2,4 miljoonaa ihmistä, joista 1,1 miljoonaa työskenteli biopolttoaineiden tuotannossa ja niiden raaka-aineiden hankinnassa.[2] Vuonna 2007 uusiutuva energia työllisti 350 000 työntekijää Euroopassa ja alan liikevaihto oli 40 miljardia euroa.[1] Uusiutuva energia lisää Euroopan työllisyyttä 2,5 miljoonaa työntekijällä vuoteen 2020 mennessä. Merkittäviä työllistäjiä ovat aurinkolämmitys (660 000 henkilöä), biopolttoaineet (614 000), biomassa (528 000), tuulivoima (318 000) ja aurinkokennot (254 000).[27]

Vuonna 2004 uusiutuva energia työllisti Saksassa 157 000 ihmistä. Näistä 64 000 oli tuulivoimalalla, 57 000 bioenergia-alalla ja 36 000 työskenteli aurinko- vesi- ja geovoiman parissa. Saksan ympäristöministeriön työryhmän arvion mukaan alan työllisyys kaksinkertaistuu noin 330 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Optimistisen arvion mukaan alalla työskentelee 2030 jopa 415 010 henkilöä. Alan yritykset uskovat kaksinkertaistavansa työntekijämääränsä jo vuosina 2004-2010.

Vuodesta 2005 vuoteen 2020 Saksa lisää uusiutuvaa energiaa: 4,6 prosentista 13,9 prosenttiin. Tämä tapahtuu nostamalla uusiutuvan energian kapasiteetti 26 GW:sta 56 GW:iin ja vähentämällä energiankulutusta vähennetään 10 prosenttia. Skenaariossa Saksassa alan vienti kasvaa 6 miljardista eurosta (2004) 20 miljardiin euroon (2020).

IEA:n ja ERECin mukaan maailman investoinnit kasvavat eniten tuulivoimaan ja aurinkokennoihin.[28] Tuulivoima työllistää 35 000 ihmistä Espanjassa (2006).[14] Aurinkolämmitys tulee työllistämään satojatuhansia työntekijöitä Euroopassa 2030.[29] Ympäristöteknologian teollisuus työllistää Euroopassa jo enemmän ihmisiä kuin autoteollisuus ja on harvoja teollisuuden aloja, joissa työllisyys kasvaa.[30] Seuraavien 10-20 vuoden investoinneilla on ratkaiseva merkitys ilmastoomme, talouteemme ja yhteiskuntaamme.

Hinta

Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirran mukaan Suomessa uusiutuva energiaratkaisu olisi ollut melkein puolet eli 2,5 miljardia euroa Olkiluodon ydinvoimalaa halvempi.[31]

Perinteisten energiamuotojen kustannuksiin ei sisälly niiden ulkoisia kustannuksia, joita ei veloiteta yritysten liiketoiminnassa. Haittojen kustannukset kuten terveyshaitat, ympäristöongelmat ja jätteet jäävät oman maan tai muiden maiden kannettaviksi. Greenpeacen ja Euroopan uusiutuvien energialähteiden neuvoston (EREC) raportin mukaan yhteiskunnan maksamat ulkoiset kustannukset huomioiden uusiutuva energia on merkittävästi fossiilisia polttoaineita edullisempaa.[32] Yhdysvaltain tuulivoimatuottajien järjestön American Wind Energy Associationin ja tanskalaisen tuuliturbiinivalmistajan Enerconin mukaan tuulivoima on hinnaltaan kilpailukykyistä.[33][34] Aurinkolämmitys rakennusten ja veden lämmittämiseen ja lämpöpumput ovat fossiilista energiaa puhtaampaa ja halpaa energiaa. Useat valtiot edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa syöttötariffilla, veroin ja tuin, jotta tuotantomäärät ja oman maan yritysten koko kasvaisivat kansainvälisesti kilpailukykyisiksi. Saksan ja Tanskan energiaviranomaisten mukaan uusiutuvat energialähteet lisäävät työllisyyttä, teollisuutta, yrittäjyyttä ja vientiä. Ilmaston lämpeneminen maksaa tuulivoimalavalmistaja Enerconin mukaan varovastikin arvioituna 50 miljardia euroa vuodessa - pelkästään vuonna 2004 noin 120 miljardia euroa.[34]

Worldwatch-instituutin mukaan tuulivoiman, biomassan ja geotermisen lämmön hinta oli vuonna 2002 halvempaa kuin hiili- tai ydinvoima.[35][36] REN21-ympäristöverkosto arvioi merituulivoiman hinnan nousevan vuoteen 2020 mennessä, kun taas WWF:n mukaan merituulivoiman hinta mahdollisesti puolittuu 10-15 vuodessa.

Tuulienergian investointikustannusten rakennettua MW-kapasiteettia kohti WWF arvioi olevan noin puolet ydinvoiman kustannuksista, kun kaikki elinkaarikustannukset huomioidaan. Tuulivoiman investointikustannukset ovat järjestön mukaan kuitenkin 2,5-kertaiset maakaasukapasiteetin vastaaviin verrattuna.[36] [37]

Syöttötariffi ja tuet

Pääartikkeli: Syöttötariffi
Aurinkokennoja urheiluhallin seinässä Tübingenissä Saksassa.

Valtiot käyttävät vapaaehtoisia hintatukia ja pakollista lainsäädäntöä edistääkseen toivomaansa kehitystä. Euroopan unioni käyttää uusiutuvan energian edistämiseen erilaisia tukijärjestelmiä: syöttötariffit, vihreät sertifikaatit, tarjouskilpailujärjestelmät ja verokannustimet.[38]

Syöttötariffit tarkoittavat uusiutuvan energian tuottajalle tuotannosta maksettavaa takuuhintaa tai hintalisää markkinahinnan päälle. Esimerkiksi Saksa käyttää vuosina 2000-2012 34 miljardia euroa syöttötariffeihin.[39] Vihreiden sertifikaattien tukijärjestelmässä kuluttajat velvoitetaan ostamaan osa energiastaan sertifioituna uusiutuvista energialähteistä tuotetuksi. Tarjouskilpailujärjestelmässä valtio pyytää useita tarjouksia uusiutuvan energian tuotannosta, voittava tarjous toteutetaan ja kustannukset siirretään loppukuluttajalle lisämaksun muodossa. Verokannustimet tarkoittavat veroalennuksia ja -vapauksia. Euroopassa Suomi, Malta ja Slovenia olivat vuonna 2006 ainoita, jotka käyttävät ainoastaan verokannustimia uusiutuvan enrgian lisäämiseen.[40] Vuonna 2007 vain Suomi ja Malta käyttävät verokannustimia[10].

Uusiutuvaa energiaa tuetaan useissa maissa syöttötariffein. Maissa, joissa syöttötariffeja ei ole käytössä, uusiutuvan energian käyttöönotto on tapahtunut hitaammin. Useat EU-maat antavat biopolttoaineille verovapautuksia: Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Kreikka, Ranska, Ruotsi ja Saksa (2005). Vuonna 2005 syöttötariffi oli voimassa 41 maassa tai osavaltiossa. Ensimmäisenä se otettiin käyttöön USA:ssa (1978), Saksassa (1990) ja Sveitsissä (1991) ja Suomen naapurimaissa seuraavasti: Tanska (1993), Ruotsi (1998), Norja (1999), Latvia (2001), Liettua (2002) ja Viro (2003). Uusiutuvaa energiaa tuettiin politiikalla myös yli 16 kehitysmaassa, kuten Brasilia, Kiina, Egypti, Intia, Meksiko, Thaimaa ja Uganda (2005).[3] (s.23, s.2)

Alueittain

Suomi

Pääartikkeli: Uusiutuva energia Suomessa

Vuonna 2006 uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta oli 25 %. Aikavälillä 1997-2010 lisäystavoitteet sähkönkulutuksesta vaihtelevat EU-maittain 1-20 %. Suomen tavoite, alle 2 % lisäys sähkönkulutuksesta, on yksi vaatimattomimmista.[3]

Kaupunkien tavoitteet

Yhä useammat kaupungit ovat asettaneet uusiutuvan energian ja hiilidioksidin vähennyksen tavoitteita ja tukevat esim. aurinkolämmitystä ja aurinkokennoja. New York suunnittelee ensimmäistä hiilineutraalia taloaan. Kaupungit ovat asettaneet tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähennykseen seuraavasti:[2]

  • Lontoo -20 % (1990-2010) ja -60 % (2050)
  • New York -20 % (1995-2010)
  • 200 USA:n kaupunkia -7 % (1990-2012) (41 miljoonaa ihmistä)
  • Tokio -25 % (2000-2020), 20 % UE (2020), nyt 2,7 %,
  • Berliini -25 % (1990-2010…12)
  • Malmö -25 % (1990-2010…12)
  • Växjö -70 % (2025) tietyilla aloilla
  • Oxford 10 % kodeista aurinkolämmitys (2010) (myös PV-tavoite)
  • Barcelona 100 000 m2 aurinkolämmitystä (2010)
  • Vancouver uudisrakentaminen hiilineutraalia (2030)
  • Haag julkiset rakennukset hiilineutraaleja (0 %) 2006
  • Kiinalainen Dongtan pyrkii ensimmäiseksi kaupungiksi, joka käyttää vain uusiutuvaa energiaa. Kaupungissa asuu 500 000 ihmistä.[41]
  • Helsinki -20 % (1990-2020); 20 % UE (2020), nyt 6-10 % UE[42]
  • Turku, Pori, Kotka ja Jyväskylä -16 % (2020) ja UE 38 % (2020)[43]

Fysikaalinen tausta

Kuvassa laatikoitujen uusiutuvien energianlähteiden tuottama energia on alkujaan peräisin joko auringossa tapahtuvista fuusioreaktioista tai maapallon sisäosien radioaktiivisesta hajoamisesta maalämmön tapauksessa. Nämä luonnon ydinreaktiot hiipuvat aikanaan reagoivien aineiden loppuessa, mutta ehtivät sitä ennen luovuttaa niin suuria määriä energiaa, että sitä voidaan pitää ihmisen perspektiivissä uusiutuvina.

Auringon säteily

Uusiutuvat energiamuodot hyödyntävät lähteitä, jotka ovat inhimillisestä näkökulmasta katsoen loputtomia tai uusiutuvia. Käytännössä suurin osa uusiutuvista energialähteistä hyödyntää jollain tavoin prosessoitua aurinkoenergiaa. Auringon sisäisten fuusioreaktioiden energia saapuu maapallolle pääosin sähkömagneettisena säteilynä. Suorin tapa tämän energian hyödyntämiseksi on aurinkoenergia, jossa auringon säteily kerätään joko aurinkopaneelein tai peilein. Ongelmana menetelmässä on se, että toistaiseksi aurinkopaneelien hyötysuhde on heikko. Toisaalta myös aurinkoenergian käyttäminen veden höyrystämiseen ja lämpövoimakoneen käyttöön sisältää vaikeuksia. lähde?

Pieni osa auringon säteilemästä energiasta varastoituu fotosynteesin kautta kasvien tuottamaan biomassaan. Mikäli syntynyttä biomassaa poltetaan enintään samalla tahdilla kuin se uudistuu, nettohiilidioksidipäästöt jäävät olemattomiksi. Käytännössä biomassa on raskasta, kosteaa ja vie paljon tilaa, minkä vuoksi sitä joudutaan useissa käyttötarkoituksissa kuivaamaan tai jatkojalostamaan esimerkiksi briketeiksi tai polttonesteiksi. Tämä luonnollisesti syö osan biomassaan sitoutuneesta energiasta. Jätteenpoltto on uusiutuvaa energiaa ainoastaan silloin, kun poltettava jäte on peräisin uusiutuvasta lähteestä. Esimerkiksi jätelauta, joka on valmistettu puusta, on uusiutuva polttoaine, mutta jätemuovi on fossiilinen energialähde, sillä se on valmistettu öljystä. Jos sinänsä uusiutuvaa energialähdettä hyödynnetään nopeammin kuin se uusiutuu, käyttö ei enää kuulu uusiutuvan energian piiriin. Tyypillinen esimerkki tällaisesta ongelmasta on turpeenpoltto: KTM:n mukaan turve uusiutuu periaatteessa soissa, mutta turvekerros vaatii syntyäkseen jopa tuhansia vuosia.[44]

Maapallon fysikaalisista prosesseista suurinta osaa käyttää aurinkoenergia, joka höyrystää veden meristä pilviksi ja aiheuttaa tuulia ylläpitävät ilmakehän paine-erot. Tämän vuoksi myös vesi-, tuuli- ja aaltovoima hyödyntävät välillisesti auringon energiaa. Sen sijaan vuorovesivoima, joka on toistaiseksi kokeellisella asteella, hyödyntää pääasiassa maapallon ja Kuun rataliikkeen pyörimisenergiaa.[45]

Ydinreaktiot Maassa

Maapallon sisällä olevien radioaktiivisten aineiden hajoaminen on hidas, uusiutumaton prosessi, joka tulee kuitenkin kestämään ainakin satoja miljoonia vuosia. Radioaktiiviset yhdisteet ovat nykyisen tähtitieteellisen käsityksen mukaan muodostuneet aikoinaan supernovaräjähdyksessä, jossa maapallon raskaat alkuaineet saivat syntynsä. Koska prosessin jäljellä oleva kesto on kuitenkin pitkä jopa geologisessa aikaskaalassa, voidaan myös maapallon sisäistä lämpö käyttävä geoterminen energia käsittää helposti uusiutuvaksi energialähteeksi.[46]

Nykymuotoinen fissioon pohjatuva ydinvoima ei ole uusiutuvaa energiantuotantoa, sillä se kuluttaa maapallon kuoresta kaivettua uusiutumatonta luonnonvaraa, uraania. Erityisesti kaupallisessa käytössä olevat painevesireaktorit ovat tehottomia, sillä niiden tuottama fissiili plutonium, joka periaatteessa olisi erittäin tehokas polttoaine, jää usein erottelematta ja se loppusijoitetaan ydinjätteenä. Hyötöreaktorikonsepteissa on pyritty yhdistämään erilaisia säteilytys–reaktioketjuja, joilla lisättäisiin fissiilin materiaalin tuotto osaksi fissioreaktorin polttoainekiertoa. Usein näissä menetelmissä hyödynnetään maankuoressa yleistä torium-232-isotooppia, josta neutronisäteilytyksellä saadaan erittäin fissiiliä U-233-isotooppia tai pyritään tuottamaan U-238:sta fissiilimpää Pu-239-isotooppia. Hyötöreaktori pystyy käydessään tuottamaan jopa enemmän polttoainetta kuin kuluttaa. Kehittyneillä polttoainekierroilla maapallon ydinpolttoainevarat riittäisivät ainakin vuosituhansiksi. Ongelmana hyötöreaktoreissa on kuitenkin niiden tekninen vaikeus sekä eräiden mallien soveltuvuus ydinaseiden kehittelyyn.[47][48]

Fuusioenergia, jonka lähteenä käytettäisiin vedyn deuterium-isotooppia olisi uusiutumatonta energiaa, sillä kerran heliumiksi muunnettua deuteriumia ei voida palauttaa alkuperäiseen muotoonsa käyttämättä runsaasti energiaa. Käytännössä maapallon deuteriumvarat ovat kuitenkin inhmillisesti katsoen hyvin suuret, minkä vuoksi vielä kokeellisella tasolla olevaa fuusiovoimaa voisi pitää uusiutuvana energialähteenä.[49]

Energialähteet

Tuulivoima

Tuuliturbiini
Pääartikkeli: Tuulivoima

Vuonna 2006 3,3 % Euroopan unionin ja 1 % maailman sähköenergiankulutuksesta katettiin tuulivoimalla[50]. Maapallon teoreettinen tuulivoimapotentiaali on 15-kertainen nykyiseen energiatarpeeseen verrattuna, vaikkakin vain osa tästä potentiaalista on käytännössä rakennettavissa mm. ympäristösyiden vuoksi.[51] Tuulivoiman käyttö on ollut voimakkaassa kasvussa 2000-luvulla, ja IEA:n mukaan tuulivoiman käyttö ylittää maailman bioenergian käytön alle kymmenessä vuodessa. Maailman tuulivoimakapasiteetti on nelinkertaistunut aikavälillä 2000–2006 tehoon 74 GW.[52]. Tanska on maailman johtava maa tuulienergian hyödyntämisessä: maan energiantarpeesta 20 % katetaan tuulivoimalla, jota tuetaan syöttötariffilla.[53][54] Myös Saksa on kehittänyt tuulivoimaa pitkälle, ja sillä on maailman suurin tuulivoiman tuotantokapasiteetti. [50]

Tuulivoiman merkittävin etu on, että se ei tuota käytön aikaisia hiilidioksidipäästöjä. automatisoitu käyttö on myös työvoimakustannuksiltaan halpaa. Tuulivoiman rakentaminen on kuitenkin suurehko investointi, ja tuulivoimalassa käytetään suuri määrä korkealuokkaista terästä, jonka tuotanto edellyttää välttämättä hiilen polttoa. Tuulivoiman suurimpana ongelmana on se, että tuulivoimaa voidaan tuottaa ainoastaan, kun tuuli on sopivan voimakasta. Myrskyssä ja tyvenellä tuotantokapasiteettia ei voida lainkaan hyödyntää. Tämän vuoksi tuulivoimalakapasiteetin rinnalle on rakennettava säätövoimakapasiteettia, joka on mahdollistaa säätää nopeasti päälle, kun tuulivoiman tuotanto lakkaa.[55] Rannikoille ja sisämaahan rakennettavat tuulivoimalat pilaavat ympärillä asuvien ihmisten maisemaa[56], aiheuttavat meluhaittoja[57] sekä lintukuolemia[58]. AWEAn mukaan uudet tuulimyllyt ovat hiljaisia, kun huomioidaan sijoituspaikka. Tuulivoimalat tuottavat sähköä suurimman osan ajasta (65-85 %). AWEAn mukaan säätökapasiteetin tarve on myytti, sillä laajemmassa verkossa vaihtelut tasoittuvat. Joillain alueilla tuulivoiman osuus on jo yli 20 % sähköstä ilman tarvetta erillisille säätövoimaloille. Tuuliturbiinien aiheuttamien lintukuolemien osuus on 0,01 % kaikista lintuturmista. Lintukuolemien perusteella autoilu 7 %, keskitetty energiantuotanto (voimajohdot 8 %) ja kissat kotieläimenä (10 %) aiheuttavat suurimmat vahingot. Maisemahaitta on subjektiivista. Joidenkin mielestä tuulimyllyt ovat kauniita ja autot ja veneet ovat todellisempi melu-, tilankäyttö, teräksen kulutus, lintu- ja ihmiskuolemien ja maiseman haitta.[59] Tuulivoimalat ovat tehokkaita: USAssa tuulipuisto tuottaa tuulennopeudesta riippuen 17-39 kertaisesti kulutetun energian elinaikanaan, kun ydinvoimala tuottaa vain 16-kertaisesti ja hiilivoimala 11-kertaisesti. Tuulivoimalat eivät vaadi polttoainnen louhintaa eikä kuljetusta, niistä ei synny ilmastokaasuja muuta kuin välillisesti. AWEA ennustaa Yhdysvaltojen tuulivoimakapasiteetiksi 100 000 MW vuonna 2020.[60] Vuonna 2007 Nobel palkinnon saajan Al Goren mukaan tuulivoima vain odottaa käyttöönottoa.[61]

Aurinkoenergia

Pääartikkeli: Aurinkoenergia
Aurinkokennoja Tukholmassa.

Aurinkoenergialla tarkoitetaan auringon säteilemää lämpö- ja valoenergiaa. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää monin tavoin. Aurinkokennoissa (PV photovoltaic) auringon säteily siirretään sähköksi ja harvinaisemmissa aurinkopaneelissa lämpö sähköksi. Nimitykset usein sekoitetaan. Aurinkolämmitys rakennusten ja lämpimän veden lämmittämiseen on yleisintä ja halvinta. Lämpöpumput, jotka keräävät maasta geotermistä lämpöä tai aurinkolämpöä, yleistyvät varsinkin länsimaissa. Keskitetyssä aurinkovoimassa (Concentrating Solar Power CSP tai Solar Thermal Power) fokusoidaan auringonenergia useammasta kohteesta jopa 1000-kertaiseksi yhteen kohteeseen, jossa se muunnetaan sähköksi.

Aurinkokennot (PV Photo Voltage) muuttavat aurinkoenergian suoraan sähköksi. Menetelmä on pinta-alaa kohti tehokkaampi kuin bioenergian tuotto. Aurinkokennojen markkinat ovat nopeimmin, 33-40 % vuosittain, kasvavat uusiutuvan energian markkinat. Niihin investoitiin 21 (10) miljardia $ 2007 (2005). Etenkin Saksa ja Japani ovat tukeneet syöttötariffeilla elektroniikka- ja energia-alan yritystensä kehitystä ja kilpailua. Suurin tuottaja on Sharp.[62][63] Materiaaleja ja menetelmiä kehitetään tehokkaammiksi ja halvemmiksi. Kansainvälisin ohjelmin tekniikka on päätetty tehdä hinnaltaan kilpailukykyiseksi 2015. Saksa ennustaa maan aurinkokennojen viennin kasvavan 1 miljardista eurosta 4,5 miljardiin euroon vuoteen 2012 mennessä ja 11 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Maailman aurinkokennojen määrä oli 10,5 GW v. 2007 ja 7,7 GW v. 2006 ja tuotantokapasiteetti 3,8 GW v. 2007 ja 2,5 GW v. 2006.[2] Euroopassa niitä oli yhteensä 3,4 GW v. 2006. joista Saksassa 2,5 GW. The U.S. PV Industry ennustaa USA:n kapasiteetiksi 36 GW v. 2020, mikä on alle 5 % sen kapasiteetista. Maailman kapasiteetiksi ennakoidaan 200 v. 2020. Alan yritykset väittävät tekniikan ylittävän tuulienergian potentiaalin.

Vuosien tauon jälkeen on rakennettu ensimmäiset keskittävät aurinkovoimalat. Ensimmäinen laitos on yhä toiminnassa oleva 354 MW:n voimala USA:ssa Mojaven autiomaassa. Yritys meni konkurssiin USA:n muutettua verolakeja 1990.[64] Nyt kansainvälisillä päätöksillä tekniikkaa kehitetään samanaikaisesti useissa maissa. The U.S. Department of Energy (DOE) arvioi keskittävän aurinkovoiman toistaiseksi aurinkokennoja edullisemmaksi ja sen kehittyvän hinnaltaan öljyä halvemmaksi 10-15 vuodessa. Vuonna 2007 oli valmiina USA:ssa 64 MW:n voimala,[65] Arizonassa 1 MW ja Espanjassa 11 MW. Vuonna 2007 investoitiin 0,25 mrd $ keskittävään aurinkovoimaan. Suunnitteilla ja rakenteilla on noin 20 hanketta. Tällä hetkellä hinta on 12-18 US senttiä/kWh. [2] Isoissa voimaloissa energiantuotanto keskittyy voimayhtiöille.

Aurinkolämmitys on tällä hetkellä yleisin ja halvin aurinkoenergian käyttötapa. Sitä käytetään huoneistojen lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen ja kotitalousveden ja uima-altaiden lämmittämiseen. Aurinkolämmityksen vuosikasvu oli noin 20 % 2006 ja 2007. Yhteensä määrä oli 128 GWth v. 2007. Kiinan aurinkolämmityksestä 95 % tuottaa vain lämmintä vettä. Itävallassa, Saksassa ja Ruotsissa yli 50 % järjestelmistä lämmittävät myös huonetilaa. Kiinan aurinkokeräinten hintaarvio on 210 $/m2 ja Euroopan 800 $/m2. Aurinkolämmityksessä on aurinkokerääjä lämmön talteenottoon, neste lämmön siirtämiseen käyttökohteeseen ja varaaja lämmön käyttöä varten myöhemmin. Kapasiteetti alueittain (2006): Kiina 64 %, EU-maat 13 %, Turkki 6 %, Japani 4,5 % ja Israel 3,6 %. Kiinan aurinkokerääjien tavoite on 150 milj. m2 (2010) ja 300 milj. m2 (2020). Tekniikka IEA:n mukaan taloudellisesti kannattavaa.[13] Saksassa aurinkolämpö työllistää 12 500 ihmistä (2005). Israel oli ensimmäinen ja Espanja toinen maa, joissa kansallisena politiikkana aurinkolämmityksen käyttö on velvoittavaa uusissa rakennuksissa.[3] (s.2) Uusien rakennusten aurinkolämmitys on velvoite (osuus %) Israel, Espanja (30-70 %) ja vuodesta 2007: Intia (20%), Korea (5 % investoinneista), Kiina (suunnitelma) ja Saksa (14 %) vuodesta 2009. [2] Aurinkolämmityksen keräyspinta-ala (2006) oli Itävalta 2,6 miljoonaa m², Espanja 0,70 miljoonaa m², Tanska 0,36 miljoonaa m² ja Ruotsi 0,24 miljoonaa m². Aurinkolämmitys hyvin tunnettua ja luotettavaa tekniikkaa ja välittömästi käytettävissä.[29] Suomessa aurinkoenergia on käytettävissä helmikuusta marraskuuhun eli pidempään kuin Italiassa. Kokemuksen mukaan aurinkokeräimet tuottavat Suomessa pientalossa 1/3 osan lämmityksestä ja puolet lämpimästä vedestä. Energiatekniikan professori Peter Lundin mukaan on vain ajan kysymys, koska aurinkolämmitys yleistyy Suomessa.[66] Tukien laajentaminen Suomessa julkisista ja yritysrakennuksista kaikkeen rakentamiseen monien EU-maiden tavoin edistäisi käyttöönottoa.

Vesivoima

Pääartikkeli: Vesivoima
Suomen merkittävin yksittäinen vesivoimahanke lienee ollut Imatrankosken voimalaitos, jonka rakentaminen antoi perusteen valtakunnallisen sähköverkon perustamiselle.

Vesivoima on aurinkoenergian muoto, jossa auringon höyrystämän ja myöhemmin yläville alueille sataneen veden potentiaalienergiasta osa hyödynnetään sähköntuotannossa. Käytännössä tämä tehdään patoamalla joki sopivassa kohdassa siten, että yksittäisen voimalaitoksen kohdalla oleva pudotus maksimoidaan. Tasaisen energiantuotannon turvaamiseksi varten on välttämätöntä rakentaa säännöstelyaltaita tai säännöstellä olemassa olevia yläjuoksun järviä, jotta voimaloihin riittäisi vettä tasaisesti vuodenajoista riippumatta. Maailmassa vesivoimakapasiteettia oli vuonna 2005 750 MW.[3] Perinteisen koskista saatavan vesivoiman lisäksi uudempina energiamuotoina otetaan käyttöön mm. aaltoenergiaa, osmoosienergiaa ja vuorovesivoimaa.

Kansalaisjärjestö Maan Ystävät arvostelee suuria vesivoimahankkeita, koska vesialtaat ovat merkittävä kasvihuonekaasulähde, haavoittuvuus ilmastonmuutoksesta lisääntyy, hankkeet haittaavat ihmisiä ja ekosysteemiä, haittavaikutusten ehkäisy yleensä epäonnistuu, kustannukset yleensä aliarvioidaan ja hyödyt liioitellaan, pääomaintensiivisyys vie varoja muilta vaihtoehdoilta ja köyhyys säilyy.[67] Maailman suurin vesivoimahanke, Kiinan Kolmen rotkon pato, voi patohankkeen rakennuspäällikön mukaan aiheuttaa ekologisen katastrofin.[68]

Vesivoiman rakentaminen vesistöön aiheuttaa vakavia vaurioita sen ekosysteemille. Koska padot sulkevat täydellisesti vesireitin, vaelluskalojen kuten lohen ja siian nousu vesistöön lakkaa, mikä on tuhonnut useimmat Suomen luonnonvaraiset lohi-, nahkiais- ja siikakannat. Vasta aivan viime aikoina on onnistuttu rakentamaan kalaportaita, joihin lohikalat todella nousisivat[69]. Lisäksi säännöstelyaltaiden rakentaminen peittää usein alleen laajoja, osin asuttujakin alueita[70] ja tuhoaa alueen mahdolliset arvokkaat kosteikkoalueet. Veden alle jäänyt kasvimassa mätänee hiljalleen, mikä aiheuttaa suuria kertaluonteisia metaanipäästöjä[71]. Patoalueen ympäristössä asuville padon rakentaminen aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia muutoksia, joista osa on haitallisia. Erityisesti perinteiset elinkeinot kuten kalastus voivat kärsiä, lisäksi säännöstellyn vesialueen käyttökelpoisuus arkielämän ja matkailun kannalta voi heikentyä.[72]

Geoterminen energia ja maalämpö

Pääartikkeli: Geoterminen energia
Nesjavellirin geoterminen laitos Islannissa

Geoterminen energia on maankuoreen johtuvaa energiaa, joka syntyy maan sisuksissa radioaktiivisten aineiden hajoamisesta. Sitä käytetään sähkön tuotannossa ja lämmityksessä. Syvemmältä kerättävä maalämpö on geotermistä energiaa ja maaperän pintakerroksiin tai veteen imeytynyt lämpö auringon lämpöenergiaa.

Geotermista energiaa voidaan kerätä suoraan, jolloin maan sisäinen lämpö kuumentaa prosessissa kiertävää vettä, joka puolestaan käyttää lämpövoimakonetta, tai sekundäärisesti lämpöpumpulla. Edellisellä tavalla kerättäessä prosessi tuottaa sähköenergiaa ja kykenee käyttämään tarvittavia pumppulaitteita. Valitettavasti prosessi edellyttää kuitenkin sitä, että maankuoren sisäosat ovat korkeassa lämpötilassa jo verrattain matalalla. Käytännössä näin on ainoastaan tuliperäisillä seuduilla. Geotermistä energiaa tuotetaan yli 20 maassa. Vuonna 2005 geotermisen energian kapasiteetti oli 28 GW (vuosikasvu 9 %). Se tuotti energiaa 72 616 GWh. Islannissa geotermisen energian osuus on 53 % energiasta v. 2005.

Tuliperäisten alueiden ulkopuolella geotermistä energiaa voidaan hyödyntää vain välillisesti, vaikka tällöinkin energiansäästö voi olla huomattavaa. Lämpöpumppua käytetään ulkopuolella tuotetulla sähköllä, ja järjestelmä imee lämpöenergiaa maalämpökanavan ympäriltä. Tällöin maaperän veden ympärillä ei tarvitse olla edes huoneenlämpötilassa. Periaatteessa järjestelmä muistuttaa jääkaappia, jossa jäähdytettävänä kaappina toimii nestekiertoa ympäröivä ilma, vesi tai maa. Suomessa on 50 000 maalämpöpumppua, Ruotsissa puolisen miljoonaa. Norjassa yhdessä vuodessa asennettiin 70 000.[73] Lämpöpumput käyttävät lämmitykseen vain kuudesosan tavanomaisesta energiakulutuksesta. Siksi niitä pidetään älykkäänä ratkaisuna, jossa hyödynnetään puhdasta maan, ilman tai veden ilmaista ja uusiutuvaa energiaa. Ruotsissa oli 300 000 lämpöpumppua v. 1998 ja tavoite on kaksinkertaistaa määrä 620 000 kpl vuoteen 2010 mennessä. Sveitsissä 40 % uusista taloista asennetaan lämpöpumput. Tavoite on nostaa määrä 50 %:n vuoteen 2010 mennessä.[74]

Ruotsi on aktiivisella politiikalla ja tiedottamisella edistänyt lämpöpumppujen asennusta. Vuoden 2005 tuotanto Ruotsissa oli 10 000 GWh vuodessa ja kapasiteetti 3940 MWt. Lundin kaupungissa saadaan 40 % sähköstä lämpöpumpuilla.[75] Saksassa on myös kotitalouspumppuja kymmenen kertaa isompia kaupallisia tai yhdyskuntalaitoksia ja lämpöpumpuilla kerätään energiaa myös pohjavedestä. Suurimmat lämpöpumppujen myyjät ovat Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä ja Ranskassa.[3]

Biopolttoaineet

Pääartikkeli: Biopolttoaineet
Eläinten lanta on useissa maissa merkittävin biopolttoaine.

Biopolttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka tuotetaan elävistä kasveista tai muista eloperäisistä materiaaleista, kuten lannasta. Yksinkertaisimmillaan biopolttoaineiden hyödyntäminen on puun, lannan tai ruohon polttoa. Ongelmana näissä materiaaleissa on paino, epähomogeenisuus sekä kosteus, jotka kaikki hankaloittavat niiden käyttöä polttoprosesseissa. Kasvinosista voidaan kuitenkin jatkojalostaa teknisesti helpompikäyttöisiä polttoaineita esimerkiksi hakettamalla, pilkkomalla, briketoimalla tai kuivaamalla. Vaativampaa jatkojalostusta edustavat kemialliset prosessit, joissa kasveista jalostetaan kemiallisella prosessilla esimerkiksi tervaa, etanolia tai rypsimetyyliesteriä, niin sanottua biodieseliä. Näitäkin vaativampia jalostusprosesseja edustavat syntetisoinnit, joissa voidaan jalostaa synteettisiä polttoaineita esimerkiksi Fischer-Tropsch-menetelmää käyttäen.

Puupelletit edustavat jalostusasteeltaan korkeampaa ja tasalaatuisempaa biopolttoainetta.

Biopolttoaineiden hyödyntäminen on öljynhinnan jatkuvan nousun vuoksi kasvussa. Maailmassa näiksi luokiteltaviin tuotteisiin investoitiin 10-12 miljardia dollaria vuonna 2007. Kasvu on 15-20 % vuodessa. Toistaiseksi USA ja Brasilia ovat dominoivat bioetanolin tuotantoa ja Saksa biodieselin tuotantoa. USA:ssa tuotettiin ensimmäisen kerran enemmän bioetanolia kuin Brasiliassa vuonna 2005.[3] Brasilian tavoite on lisätä sokeriruoon tuotantoa 40 % v. 2009 mennessä bioetanolin tuotantoa varten.[76] IEA:n mukaan Brasilian bioetanoli vähentää hiilidioksidipäästöjä 90 % ja eurooppalainen sokerijuurikas etanoli 40-60 % ja rapsi biodiesel 40-60 % bensaan verrattuna. Brasiliassa kaikki bensa sisältää bioetanolia 20-100 %. Brasilia lisää tuotantoaan 40 % 2005-2010. USAssa oli vuonna 2006 102 bioetanolitehdasta ja 43 rakenteilla. Bioetanolin käyttöä lisää MTBE:n karsinogeenisuus. Malesiasta on tulossa johtava palmuöljydieselin tuottaja Aasiassa. Kiina on sen pääostaja.[77] Suomessa Neste Oil tuottaa biodieseliä palmuöljystä.[78] Kansainvälinen Greenpeace vastusti jyrkästi Neste Oilin palmuöljyn tuontia dieselin tuotantoon Suomeen loka-marraskuussa 2007.[79]

Vuonna 2007 valmistui Japanissa maailman ensimmäinen puusta bioetanolia valmistava tehdas 1,4 miljoonan litran kapasiteetilla. Vuonna 2008 käynnistyy USA:n ensimmäinen puusta 75 milj. litraa/vuosi bioetanolia valmistava tehdas.[2]

Tällä hetkellä tyypillisin kaupallinen biopolttoaineitten liikennesovellutus on etanolilla jatkettu bensiini. Puhdasta etanolia pystyvät käyttämään vain erikoisvalmisteiset moottorit.

Norjalainen työryhmä arvioi laajamittaisen kotimaisen biopolttoainetuotannon puusta mahdolliseksi 4-6 vuoden päästä ja tuotannoksi 10-20 vuoden päästä 20-30 % kotimaista polttoainetta. Tuotanto luo 10 000 työpaikkaa. Hydro ja Norske Skog tutkivat 2006-7 biodieselin valmistusta puusta. Kaupallista tehdasta suunnitellaan 2013-16 (100-200 milj. l/v, 2 milj. m3 puuta/v). Vuonna 2006 hinta arvioitiin 20 % soija- tai rypsiöljydieseliä kalliimmaksi.[80]

Kaatopaikoilta kerättävä biokaasu tai jätteistä valmistettava bioetanoli ovat myös jo olemassa olevaa tekniikkaa. Suomessa St1 suunnittelee etanolipolttoaineiden myyntiä huoltoasemillaan. Yhteistyössä VTT:n kanssa leipomoiden biojätteistä etanolia valmistava tehdas aloittaa Lappeenrannassa.[81]

Ruotsin energiavirasto on myöntänyt 100 miljoonaa kruunua Chemrec-yhtiölle mustalipeän kaasutustehtaan kehittämiseen. Yrityksen mukaan tekniikka voisi vähentää 10 % Ruotsin hiilidioksidipäästöistä ja antaa 25 % Ruotsin autojen polttoaineesta.[82]

Biokaasu

Pääartikkeli: Biokaasu
Pienehkö biokaasusäiliö, jota ympäröi neljä ukkosenjohdatinta.

Biokaasu on hapettomassa tilassa mätänevästä orgaanisesta materiaalista syntyvää kaasua, joka on enimmäkseen metaania ja hiilidioksidia. Tärkeimpiä biokaasun syntypaikkoja ovat kaatopaikat ja jätevedenpuhdistamot sekä erityiset mädättämöt. Biokaasun käyttäminen energiantuotantoon pienentää tuntuvasti kasvihuonepäästöjä, mikäli erityisen voimakas kasvihuonekaasu metaani muutoin vapautuisi sellaisenaan ilmakehään. Muulloin hiilitase on likimain nolla. Energiantuotannon kannalta biokaasu on houkutteleva korvike fossiiliselle maakaasulle ja se soveltuu periaatteessa myös ajoneuvojen polttoaineeksi. Erityisen hyödyllistä biokaasussa on se, että sen tuotanto ei ole riippuvainen vuodenajoista ja sitä voidaan kuljettaa olemassa olevissa kaupunkikaasulinjoissa. Koska biokaasu on helppo puhdistaa, siitä voidaan poistaa myös haitalliset rikkiyhdisteet, mikä vähentää päästöjä entisestään. Ongelmana on lähinnä soveltuvan ajoneuvokaluston sekä jakeluverkoston puute. Tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet. Tärkeimpänä ympäristövaikutuksena on maatalouden aiheuttaman vesistöjen hajakuormituksen sekä hajuhaittojen väheneminen.[83]

Saksa on Euroopan unionin johtava biokaasun hyödyntäjämaa. Maassa on 5000 biokaasulaitosta, joiden yhteinen energiantuotantokapasiteetti oli vuonna 2006 7 000 GWh. Unionin tavoitteena on vuonna 2010 tuottaa 175 000 GWh energiaa vuodessa biokaasulla, mutta nykykehityksellä tavoitetta ei saavuteta. Suomikin tuottaa biokaasua merkittävästi henkeä kohti laskettuna. Määrä on nyt noin puolet johtavista maista.[84][73]

Katso myös

Kestävän kehityksen
teemasivu
Teemasivu energia
Ympäristönsuojelun
teemasivu

Lähteet

  1. ↑ a b c d EREC’s Position on the Framework Directive for Renewable Energy Sources EREC1.10.2007 (s.1-9) Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”erec10/2007” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Renewables 2007 Global Status Report, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 2008, s.8 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”REN212007” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l 2005: Record year for investments in renewable energy REN21"Renewables Global Status Report 2006 Update", REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006 sivu: tavoite kuva 10 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”REN21” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  4. ↑ Renewables Global Status Report: Energy Transformation Continues Despite Economic Slowdown REN 21 Pariisi 13.5.2009
  5. ↑ Global wind energy markets continue to boom – 2006 another record year Lehdistötiedote 2.2.2007, Global Wind Energy Council (GWEC)
  6. ↑ a b Renewables Global Status Report: Energy Transformation Continues Despite Economic Slowdown REN 21 Pariisi 13.5.2009, . yhteenveto s. 8, maittain s.12, indikaattorit s. 9
  7. ↑ Economic Analysis of Wood Energy Systems Killmann, W. (toim.), FAO, Rooma, 2002. ks. luku 2
  8. ↑ IEA: Renewables in Global Energy Supply, Pariisi, 2006.
  9. ↑ a b Energiläget i siffror 2009 Energimyndigheten Ruotsi
  10. ↑ a b Evaluation of different feed-intariff design options - Best practice paper for the International Feed-in Cooperation Fraunhofer Institute, Saksa BMU (2006) s. 3 (kasvu 1990-2005, 8 (kartta), 14 (tariffit)
  11. ↑ GWEC Position Paper on the IEA World Energy Outlook 2006 19.1.2007
  12. ↑ Solar generation solar electricity for over one billion people and two million jobs by 2020 s.7syyskuu 2006
  13. ↑ a b World energy Outlook 2007 IEA, China and India Insight, s. 356
  14. ↑ a b Renewable Energy Technology Roadmap up to 2020 EREC, 24 s., 1/2007 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”roadmap2020” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  15. ↑ American Energy, The Renewable Path to Energy Security Worldwatch, syyskuu 2006, s.8
  16. ↑ http://www.arvopaperi.fi/article/id=27798/s=u/wtm=28042008 Öljytynnyri maksaa jo melkein 120 taalaa, Arvopaperi 28.4.2008
  17. ↑ Energiläget 2006, Energimyndigheten kuva 35, sivu 47
  18. ↑ Taulukko 6. Kivihiilen, maakaasun ja kotimaisten polttoaineiden käyttäjähinnat lämmöntuotannossa 2007 Tilastokeskus
  19. ↑ World Energy outlook 2006, IEA s.381-2
  20. ↑ Wind-Wildlife Frequently Asked Questions 6 s. AWEA
  21. ↑ Danish offshore wind, Key environmental issues, executive summary, Protecting nature while utilising its power s. 9-18, Dong Energy, Vattenfall, Danish Energy Authority ja Danish Forest and Nature Agency, 142s 11/2006
  22. ↑ Öljyn hinnannoususta valtava varallisuuden siirto YLE 2007
  23. ↑ Energiläget 2006 Energimyndigheten, Ruotsi, s. 49-50
  24. ↑ Global Trends in Sustainable Energy Investment 2007 United Nations Environment Programme UNEP 2007, sivut 8, 9, 35 ja 44.
  25. ↑ Google ryhtyy vihreäksi energiantuottajaksi. Gigawatti lähivuosina Tietokone 28.11.2007
  26. ↑ Green Financial Products and Services, Current Trends and Future Opportunities in North America UNEP 8/2008
  27. ↑ a b Renewable heating European Renewable Energy Council EREC, 1/2007, s. 4 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”ReHeat2007” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  28. ↑ Erneuerbare energien: Arbeitsplatzeffekte Työryhmäraportti: Wirkungen des Ausbaus der erneuerbaren Energien auf den deutschen Arbeitsmarkt unter besonderer Berücksichtigung des Außenhandels“ Bundesministerium für Umwelt, Naturschutz und Reaktorsicherheit (BMU), 6/2006, s. 7, Kuva 4, s.12, (212 s.)
  29. ↑ a b Solar Thermal Markets in Europe, Trends and market statistics 2006 European Solar Thermal Industry Federation ESTIF, 6/2007
  30. ↑ EU:n ympäristöjohtaja: Turpeesta tuskin tulee uusiutuva energialähde, Helsingin Sanomat 25.4.2007 A5
  31. ↑ Uuden ydinvoimalan hinta nousee taivaisiinYLE 11.9.2007
  32. ↑ Greenpeace: Uusiutuva energia kymmenen kertaa halvempaa kuin fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuminen, 6.7.2007
  33. ↑ Wind energy potential AWEA html (5 s.)
  34. ↑ a b Potentials of wind energy Enercon 8 s.
  35. ↑ Table N11a, Power Generation Costs, 2002 and Projections for 2010
  36. ↑ a b Table N11b, Costs of Renewable Energy Compared with Fossil Fuels and Nuclear Power
  37. ↑ Five years the key to planet’s future, Climate Solutions, WWF’s Vision for 2050 WWF s.10 ja s. 21 2007
  38. ↑ Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon tukeminen, s. 2-10 52 s
  39. ↑ http://www.talentum.com/doc.te?f_id=1195596
  40. ↑ Global Wind 2006 Report Global Wind Energy Council GWEG, s. 17
  41. ↑ International Harald tribune, Breaking ground on eco-cities, 29.6.2007, s.20
  42. ↑ Helsinki aikoo kolminkertaistaa uusiutuvan energian käytön, Helsingin Sanomat 12.1.2008 A17
  43. ↑ Uusiutuvan energian roima lisäys tuottaa vaikeuksia kaupungeille, Helsingin Sanomat 24.2.2008 A4
  44. ↑ Patrick Crill, Ken Hargreaves, Atte Korhola: Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/2000. Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2000.
  45. ↑ Vuorovesi-ilmiö Särkänniemi, Tähtiakatemian. Viitattu 14.4 2008.
  46. ↑ Geothermal Energy -- Energy from the Earth's Core Energy Information Administration. Viitattu 14.4. 2008. (englanniksi)
  47. ↑ Sylvain David a, Elisabeth Huffer b and Hervé Nifenecker (2007) Revisiting the thorium-uranium nuclear fuel cycle. Europhysics News, 38(2), 24–27. DOI: 10.1051/EPN:2007007. Viitattu 14.12.2007
  48. ↑ Cohen, B.: Breeder Reactors: a Renewable Energy Source, American Journal of Physics, 51, Melville, NY, USA, 1/1983, ISSN 0002–9505.
  49. ↑ professor Per F. Peterson: INERTIAL FUSION ENERGY: A TUTORIAL ON THE TECHNOLOGY AND ECONOMICS Department of Nuclear Engineering, University of California, Berkeley. Viitattu 14.4. 2008. (englanniksi)
  50. ↑ a b GWEC Position Paper on the IEA World Energy Outlook 2006 3 s.
  51. ↑ much energy can wind supply worldwide Wind Energy's Potential American Wind Energy Association AWEA
  52. ↑ Global wind energy markets continue to boom – 2006 another record year Global Wind Energy Council 2.2.2007
  53. ↑ Wind energy, A visionary match Technical University of Denmark, Roskilde
  54. ↑ Evaluation of different feed-intariff design options - Best practice paper for the International Feed-in Cooperation Fraunhofer Institute, Saksa (2006) s. 1 (21 %), 4-14, 8 (kartta), 14 (tariffit), yhteenveto 68.
  55. ↑ Lainauksia PVO Oy:n toimitusjohtajan Timo Rajalan puheesta Suomalaisen Energian päivillä 27.02.04. Viitattu 17.12.2007
  56. ↑ Weckman, E. (2006) Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006 Ympäristöministeriö, sivu 12. ISBN 952-11-2205-6 (nid.) ISBN 952-11-2206-4 (PDF) ISBN 952-11-2206-4 (PDF). Viitattu 17.12.2007
  57. ↑ Olostunturin tuulivoimalaitoshanke. 21.6.1999 (Dnro 6/722/98). Viitattu 17.12.2007
  58. ↑ WWF Suomen kanta tuulivoimasta Suomessa Viitattu 17.12.2007
  59. ↑ Pasi Toiviainen, Ilmastonmuutos NYT, Otava 2007
  60. ↑ Wind Power Myths vs. Facts American Wind Energy Assosiation (AWEA)
  61. ↑ Al Gore: An inconvinient truth, 2006
  62. ↑ Photovoltaic energy barometer 2007 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 178 s. 67, 4/2007
  63. ↑ Statistische Zahlen der deutschen Solarwirtschaft, BSW kesäkuu 2007 luettu 4.7.2007
  64. ↑ Solar Energy Technologies Multi-Year Program Plan 2007–2011, s. 3 The U.S. Department of Energy
  65. ↑ Largest Solar Thermal Plant in 16 Years Now Online 13.6.2007 U.S. Department of Energy
  66. ↑ Aurinkoenergia on välttämätöntä, Tiede 2/2007 s. 16-21
  67. ↑ Twelve Reasons to Exclude Large Hydro from Renewables Initiatives 2003
  68. ↑ Kiinan suurpadosta valtavia ympäristövahinkoja YLE 26.9.2007
  69. ↑ Kalatie – lohen portaat Oulujokeen Viitattu 17.12.2007
  70. ↑ Kiina siirtää vielä miljoonia ihmisiä Kolmen rotkon padon tieltä. Helsingin sanomat. 12.10.2007 klo 08.24. Viitattu 17.12.2007
  71. ↑ WWF ja SLL huolissaan innokkuudesta rakentaa lisää vesivoimaloita 13.4.2007. Viitattu 17.12.2007
  72. ↑ Esimerkkejä vuosikymmeniä jatkuneista vesitalouteen liittyvistä riidoista: Loimaan koskivoimalle haettu pakkolunastusta. Turun sanomat 16.10.2001 sekä korkeimpien oikeuksien vuosikirjapäätökset KHO 2006:13, KHO 2005:16, KKO 1990:171, KHO 2005:7, kaikki viitattu 17.12.2007. Näistä KHO 2005:7 käsittelee säännöstelymenettelyn vesistön muulle käytölle ja luonnolle aiheuttamia haittoja. KKO 1990:171 tuo esille koskien rakentamiseen, suojeluun ja taloudelliseen toimintaan liittyvän monimutkaisen ongelmakentän juridisen puolen.
  73. ↑ a b Satu Hassi: Energiakonsulteille töitä. TEK – Tekniikan akateemiset 3/2007 s. 27.
  74. ↑ Five key questions to understand and adopt the heat pump European Heat pump Association, s.2-5
  75. ↑ International Geothermal Association/ Ruotsi
  76. ↑ Renewables 2007Global Status Report, REN21, A Pre-Publication Summary for the UNFCCC COP13, for the 21st Century, Bali, Indonesia – 12/2007 4 s.
  77. ↑ World Energy Outlook 2006, IEA, s.381-2 (uraani), s. 386, 390-392,400-404
  78. ↑ EU:n kanta monimuotoisuuteen YLE 14.11.2007
  79. ↑ Greenpeace ruoskii Neste Oilin biodieseliäYLE 3.10.2007
  80. ↑ Summary: From Biomass to Biofuels - A Roadmap for Future Solutions in Norway The Research Council of Norway, Työryhmäraportti
  81. ↑ St1 tekee etanolia leipomojätteestä, Helsingin Sanomat 19.9.2007 B7
  82. ↑ press release 080404.pdf Energy Agency grants Chemrec SEK 100 million for world’s first renewable DME plant Chemrec lehdistötiedote 4.4.2008
  83. ↑ Tuomisto, H. (2005) Biokaasun ja peltoenergian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset. Maa- ja metsätalousministeriö. Sivut 21–27. Viitattu 17.12.2007
  84. ↑ Biogas barometer 2007 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 179, s. 56, 5/2007

Aiheesta muualla

Uusiutuva energia ja kestävä kehitys
Aurinkovoima:

aurinkokenno | aurinkolämmitys | aurinkokeräin | keskittävä aurinkovoima | aurinkojäähdytys

Tuulivoima:

merituulivoima | luettelo merituulivoimasta | tuulipuisto | tuulimylly

Vesivoima:

aaltoenergia | vuorovesienergia | vuorovesimylly

Maa, vesi ja ilma:

geoterminen energia | maalämpö | ilmalämpöpumppu | ilma-vesilämpöpumppu | ilmavirtavoimala

Biologinen:

biomassa | energiakasvit | puupolttoaine | pelletti | biopolttoaine | bioetanoli | E85 | biodiesel | biokaasu

Kemiallinen:

polttokenno | vetytalous | metanolitalous

Muuta

energiansäästö | energiatehokkuus | fuusioreaktori | vihreä sähkö | hajautettu energiantuotanto | sähköntuotanto | lämmöntuotanto | kaukolämpö | energiankulutus| valaistus | tuontisähkö | säätövoima | lämmön varastointi | sähkön varastointi | kuljetus | sähköauto | hybridiauto | joukkoliikenne | kimppakyyti

Energiantuotanto
Käsitteitä:

energiansäästö · hajautettu tuotanto · kaukolämpö · lämmöntuotanto · sähköntuotanto · säätövoima · varavoima · lämpöenergian varastointi · energian varastointi

Uusiutumaton energia:
Fossiilinen: hiilivoima · maakaasuvoima · maaöljy
Muut: turvevoima · ydinvoima
Uusiutuva energia:

aaltovoima · aurinkoenergia · biomassa · geoterminen energia · tuulivoima · vesivoima

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusiutuva_energia&oldid=9115020”