Ero sivun ”Päiviö Hetemäki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
21 269 muokkausta
p →‎Kirjallisuus: edustajamatrikkeli
p typografia AWB
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lähteetön}}'''Olli Päiviö Hetemäki''' (s. [[8. heinäkuuta]] [[1913]], [[Jyväskylä]] – k. [[12. toukokuuta]] [[1980]], [[Helsinki]]) oli varatuomari ja yksi [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen]] vaikutusvaltaisimmista poliitikoista [[1950-luku|1950-luvun]] alusta lähtien.
{{Lähteetön}}'''Olli Päiviö Hetemäki''' (s. [[8. heinäkuuta]] [[1913]], [[Jyväskylä]] – k. [[12. toukokuuta]] [[1980]], [[Helsinki]]) oli varatuomari ja yksi [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen]] vaikutusvaltaisimmista poliitikoista [[1950-luku|1950-luvun]] alusta lähtien.


Sodassa Päiviö Hetemäki osallistui kesän [[1944]] torjuntataisteluihin [[Tali-Ihantala]]ssa pataljoonan komentajana. [[Kansanedustaja]] hän oli vuosina [[1945]]-[[1962]]. Hän toimi [[Teollisuuden keskusvaliokunta|Teollisuuden Keskusvaliokunnan]] sihteerinä vuodesta [[1947]] ja 1950-luvulla hänestä tuli [[Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto|Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton]] asiamies sekä [[Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto|Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton]] apulaistoimitusjohtaja ja toimitusjohtaja. [[Ministeri]]nä hän oli neljästi: [[puolustusministeri]]nä [[Sakari Tuomioja]]n hallituksessa [[1953]]-[[1954]], [[valtiovarainministeri]]nä [[K.A Fagerholm]]in hallituksessa vuonna [[1958]] sekä valtiovarainministerinä ja pääministerin sijaisena kummassakin [[Teuvo Aura]]n hallituksessa vuosina [[1970]] ja [[1971]]-[[1972]]. Suomen pankin johtokunnan jäsen Hetemäki oli 1971-[[1978]].
Sodassa Päiviö Hetemäki osallistui kesän [[1944]] torjuntataisteluihin [[Tali-Ihantala]]ssa pataljoonan komentajana. [[Kansanedustaja]] hän oli vuosina [[1945]]–[[1962]]. Hän toimi [[Teollisuuden keskusvaliokunta|Teollisuuden Keskusvaliokunnan]] sihteerinä vuodesta [[1947]] ja 1950-luvulla hänestä tuli [[Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto|Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton]] asiamies sekä [[Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto|Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton]] apulaistoimitusjohtaja ja toimitusjohtaja. [[Ministeri]]nä hän oli neljästi: [[puolustusministeri]]nä [[Sakari Tuomioja]]n hallituksessa [[1953]]–[[1954]], [[valtiovarainministeri]]nä [[K.A Fagerholm]]in hallituksessa vuonna [[1958]] sekä valtiovarainministerinä ja pääministerin sijaisena kummassakin [[Teuvo Aura]]n hallituksessa vuosina [[1970]] ja [[1971]]–[[1972]]. Suomen pankin johtokunnan jäsen Hetemäki oli 1971–[[1978]].


Päiviö Hetemäen toimintaa leimasi läpi hänen uransa oikeudenmukaisuus ja isänmaallisuus. Vahvan vaikutuksen häneen sanotaan tehneen sota-ajan kokemukset: sodassa hän menetti kaksi veljeä ja häneen teki syvän vaikutuksen taistelu kansallisen olemassaolon puolesta.
Päiviö Hetemäen toimintaa leimasi läpi hänen uransa oikeudenmukaisuus ja isänmaallisuus. Vahvan vaikutuksen häneen sanotaan tehneen sota-ajan kokemukset: sodassa hän menetti kaksi veljeä ja häneen teki syvän vaikutuksen taistelu kansallisen olemassaolon puolesta.
Aloittelevana kansanedustajana [[oikeusvaltio]]n puolustaminen oli Hetemäelle tärkeä lähtökohta. Olojen vakiinnuttua tilalle tulivat talous- ja työmarkkinakysymykset: teollisuuden laajentaminen, tiukka [[finanssipolitiikka]] ja Suomen osallistuminen Länsi-Euroopan
Aloittelevana kansanedustajana [[oikeusvaltio]]n puolustaminen oli Hetemäelle tärkeä lähtökohta. Olojen vakiinnuttua tilalle tulivat talous- ja työmarkkinakysymykset: teollisuuden laajentaminen, tiukka [[finanssipolitiikka]] ja Suomen osallistuminen Länsi-Euroopan
taloudelliseen [[integraatio]]on.
taloudelliseen [[integraatio]]on.
[[Suomen Työnantajain Keskusliitto|Suomen Työnantajain Keskusliiton]] toimitusjohtajana vuosina 1962-1970 oli Hetemäen rooli [[hyvinvointivaltio]]n rakentajana erittäin keskeinen. Hänen sinnikkyytensä ja realisminsa merkitsi paljon, kun suomalaisten [[Kansantalous|kansantalouden]] pohjaa vahvistettiin järkevällä [[Tulopolitiikka|tulopolitiikalla]] [[1960-luku|1960-luvulla]].
[[Suomen Työnantajain Keskusliitto|Suomen Työnantajain Keskusliiton]] toimitusjohtajana vuosina 1962–1970 oli Hetemäen rooli [[hyvinvointivaltio]]n rakentajana erittäin keskeinen. Hänen sinnikkyytensä ja realisminsa merkitsi paljon, kun suomalaisten [[Kansantalous|kansantalouden]] pohjaa vahvistettiin järkevällä [[Tulopolitiikka|tulopolitiikalla]] [[1960-luku|1960-luvulla]].
Hetemäki oli myös keskeinen vaikuttaja Suomen integroitumisessa Länsi-Euroopan [[vapaakauppa]]an.
Hetemäki oli myös keskeinen vaikuttaja Suomen integroitumisessa Länsi-Euroopan [[vapaakauppa]]an.
[[Demokratia]]n ja [[Markkinatalous|markkinatalouden]] vahvistamisidea johti vuonna [[1975]] [[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Elinkeinoelämän valtuuskunnan]], EVA:n perustamiseen.
[[Demokratia]]n ja [[Markkinatalous|markkinatalouden]] vahvistamisidea johti vuonna [[1975]] [[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Elinkeinoelämän valtuuskunnan]], EVA:n perustamiseen.
Rivi 31: Rivi 31:
|Seuraaja=[[Wiljam Sarjala]]<br>[[Carl Olof Tallgren]]<br>[[Mauno Koivisto]]
|Seuraaja=[[Wiljam Sarjala]]<br>[[Carl Olof Tallgren]]<br>[[Mauno Koivisto]]
|Titteli=[[Valtiovarainministeri|Suomen valtiovarainministeri]]
|Titteli=[[Valtiovarainministeri|Suomen valtiovarainministeri]]
|Kommentti=[[1958]]-[[1959]]<br>[[1970]]<br>[[1971]]-[[1972]]}}
|Kommentti=[[1958]]–[[1959]]<br>[[1970]]<br>[[1971]]–[[1972]]}}


[[Luokka:Kansanedustajat|Hetemäki, Päiviö]]
[[Luokka:Kansanedustajat|Hetemäki, Päiviö]]

Versio 1. heinäkuuta 2007 kello 13.08

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Olli Päiviö Hetemäki (s. 8. heinäkuuta 1913, Jyväskylä – k. 12. toukokuuta 1980, Helsinki) oli varatuomari ja yksi Kansallisen Kokoomuksen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista 1950-luvun alusta lähtien.

Sodassa Päiviö Hetemäki osallistui kesän 1944 torjuntataisteluihin Tali-Ihantalassa pataljoonan komentajana. Kansanedustaja hän oli vuosina 1945–1962. Hän toimi Teollisuuden Keskusvaliokunnan sihteerinä vuodesta 1947 ja 1950-luvulla hänestä tuli Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton asiamies sekä Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton apulaistoimitusjohtaja ja toimitusjohtaja. Ministerinä hän oli neljästi: puolustusministerinä Sakari Tuomiojan hallituksessa 1953–1954, valtiovarainministerinä K.A Fagerholmin hallituksessa vuonna 1958 sekä valtiovarainministerinä ja pääministerin sijaisena kummassakin Teuvo Auran hallituksessa vuosina 1970 ja 1971–1972. Suomen pankin johtokunnan jäsen Hetemäki oli 1971–1978.

Päiviö Hetemäen toimintaa leimasi läpi hänen uransa oikeudenmukaisuus ja isänmaallisuus. Vahvan vaikutuksen häneen sanotaan tehneen sota-ajan kokemukset: sodassa hän menetti kaksi veljeä ja häneen teki syvän vaikutuksen taistelu kansallisen olemassaolon puolesta. Aloittelevana kansanedustajana oikeusvaltion puolustaminen oli Hetemäelle tärkeä lähtökohta. Olojen vakiinnuttua tilalle tulivat talous- ja työmarkkinakysymykset: teollisuuden laajentaminen, tiukka finanssipolitiikka ja Suomen osallistuminen Länsi-Euroopan taloudelliseen integraatioon. Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajana vuosina 1962–1970 oli Hetemäen rooli hyvinvointivaltion rakentajana erittäin keskeinen. Hänen sinnikkyytensä ja realisminsa merkitsi paljon, kun suomalaisten kansantalouden pohjaa vahvistettiin järkevällä tulopolitiikalla 1960-luvulla. Hetemäki oli myös keskeinen vaikuttaja Suomen integroitumisessa Länsi-Euroopan vapaakauppaan. Demokratian ja markkinatalouden vahvistamisidea johti vuonna 1975 Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVA:n perustamiseen.

Hetemäki päätyi myös siihen, että Urho Kekkosen jatkaminen presidenttinä vuoden 1974 jälkeen olisi puolueettomuuspolitiikan kannalta välttämätöntä. Kokoomuksen taivuttaminen kannattamaan Urho Kekkosen valintaa presidentiksi poikkeuslailla oli Päiviö Hetemäen suuri ponnistus kokoomuksessa. Hetemäen rooli oli ratkaiseva, sillä hän piiskasi puheenjohtaja Harri Holkeria ja tämä puolestaan kokoomuksen eduskuntaryhmää. Sitkeän taivuttelun jälkeen saatiin enemmistö käännetyksi poikkeuslain kannalle tammikuussa 1973.

Myös kommunistien etenemisen pysäyttäminen oli asia, joka ohjasi Hetemäen yhteiskunnallista toimintaa. Päiviö Hetemäki oli myös Urho Kekkosen poliittinen vastustaja. Syy ei ollut niinkään Kekkosen edustamassa talous- tai sisäpolitiikassa, vaan siinä, että Hetemäki näki presidentin päästävän NKP:n ja KGB:n edustajat osallistumaan Suomen sisäpolitiikan suunnitteluun omaa asemaansa vahvistaakseen.

Jukka Tarkka toteaa kirjassaan Hetemäen olleen kolmen lajin vallankäyttäjä: ministeri, neuvottelija ja harmaa eminenssi. Vanhasuomalaiselle Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuksi, ei niinkään ketkä ne hoitaa. Max Jakobsonin mukaan Suomen poliittisen historian paradokseihin kuuluu, että kun Hetemäki jätti politiikan 60-luvun alussa, hänen poliittinen vaikutusvaltansa kasvoi. Hetemäki, joka useaan otteeseen torjui ministerin ja puolueensa puheenjohtajuuspestit, sai huomattavasti vaikutusvaltaa itse sitä hakematta.

Kirjallisuus

  • Max Jakobson: "Vallanvaihto" 1992
  • Jukka Koivisto: Etulinjasta Etelärantaan. Päiviö Hetemäen poliittinen toiminta vuoteen 1962 (väitöskirja, 2005)
  • Jukka Koivisto:"Päiviö hetemäki. Sovinnontekijä." 2006
  • Jukka Tarkka: Isänmaan unilukkari, Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö 2006

Aiheesta muualla


Euroseteleitä Edeltäjä:
Ilmo Nurmela
Eino Raunio
Carl Olof Tallgren 		Suomen valtiovarainministeri
1958–1959
1970
1971–1972 		Seuraaja:
Wiljam Sarjala
Carl Olof Tallgren
Mauno Koivisto
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Päiviö_Hetemäki&oldid=3092460”