Ero sivun ”Päiviö Hetemäki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
132 156 muokkausta
→‎Aiheesta muualla: itse asiassa kuultuna
 
(34 välissä olevaa versiota 22 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Valtionjohto
{{Valtionjohto
| nimi = Päiviö Hetemäki
| nimi = Päiviö Hetemäki
| kuva = [[Kuva:Päiviö Hetemäki 1965.jpeg|250px]]
| kuva = Päiviö Hetemäki 1965.jpeg
| kuvateksti = Päiviö Hetemäki vuonna 1965
| kuvateksti = Hetemäki vuonna 1965
| arvo = [[Suomen valtiovarainministeri]]
| arvo = [[Suomen pääministeri#Pääministerin sijainen|Pääministerin sijainen]]
| virassa = [[Auran I hallitus]]<br>14.5.1970–15.7.1970<br>[[Auran II hallitus]]<br>29.10.1971–23.2.1972
⚫
| virassa = [[Fagerholmin III hallitus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=44| Nimeke =Fagerholmin III hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref><br>29.8.1958-13.1.1959<br>[[Auran I hallitus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=52| Nimeke =Auran hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref><br>14.5.1970-15.7.1970<br> [[Auran II hallitus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=54| Nimeke =Auran hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref><br>29.10.1971-23.2.1972
| edeltäjä = [[Johannes Virolainen]]<br>[[Veikko Helle]]
| edeltäjä = [[Ilmo Nurmela]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=43| Nimeke =Kuuskosken hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref><br>[[Eino Raunio]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=51| Nimeke =Koiviston hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref><br>[[Carl Olof Tallgren]]<ref name="q1">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=53| Nimeke =Karjalaisen II hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref>
| seuraaja = [[Veikko Helle]]<br>[[Mauno Koivisto]]
| seuraaja = [[Vihtori Sarjala]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=45| Nimeke =Sukselaisen II hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref><br>[[Carl Olof Tallgren]]<ref name="q1"/><br>[[Mauno Koivisto]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=55| Nimeke =Paasion II hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref>
| arvo2 = [[Puolustusministeri]]
| arvo2 = [[Suomen valtiovarainministeri]]
| virassa2 = [[Fagerholmin III hallitus]]<br>29.8.1958–13.1.1959<br>[[Auran I hallitus]]<br>14.5.1970–15.7.1970<br>[[Auran II hallitus]]<br>29.10.1971–23.2.1972
| virassa2 = [[Tuomiojan hallitus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=37| Nimeke =Tuomiojan hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref><br>17.11.1953-5.5.1954
⚫
| edeltäjä2 = [[Ilmo Nurmela]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=43| Nimeke =Kuuskosken hallitus| Julkaisija =Valtioneuvosto| Viitattu =22.6.2010| arkisto =https://web.archive.org/web/20121114105145/http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=43| arkistoitu =14.11.2012}}</ref><br>[[Eino Raunio]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=51| Nimeke =Koiviston hallitus| Julkaisija =Valtioneuvosto| Viitattu =22.6.2010| arkisto =https://web.archive.org/web/20121114105213/http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=51| arkistoitu =14.11.2012}}</ref><br>[[Carl Olof Tallgren]]<ref name="q1">{{Verkkoviite| Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=53| Nimeke =Karjalaisen II hallitus| Julkaisija =Valtioneuvosto| Viitattu =22.6.2010| arkisto =https://web.archive.org/web/20121114105110/http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=53| arkistoitu =14.11.2012}}</ref>
| edeltäjä2 = [[Kauno Kleemola]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=36| Nimeke =Kekkosen IV hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref>
| seuraaja2 = [[Wiljam Sarjala]]<br>[[Carl Olof Tallgren]]
| seuraaja2 = [[Emil Skog]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=38| Nimeke =Töngrenin hallitus|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 22.6.2010}}</ref>
| arvo3 = [[Suomen puolustusministeri]]
| arvo3 = [[Kansanedustaja]] <ref name="uu1">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx3000.sh?%7Bhaku%7D=kaikki&%7Bkieli%7D=su&%24%7Bbase%7D=hetekaue&%24%7Boohtml%7D=hx3500&%24%7Bhtml%7D=hx3500&%24%7Bsnhtml%7D=hxnosynk&%24%7Bthwurlsave%7D=%24%7Bsurldum%7D&%24%7Bmaxpage%7D=50&ASC=&SUKUNIMI=hetem%E4ki&ETUNIMI=p%E4ivi%F6&VPR_KOODI=&EKRJ_KOODI=&SUKUPUOLI=&EDUSKUNTAKIELI=&VAALIKAUSI=&VPR_ALKUTEPVM=&VPR_LOPPUTEPVM=&submit=+Hae+| Nimeke =Edustajamatrikkeli Päiviö Hetemäki|Julkaisu=eduskunta.fi|Julkaisija= Eduskunta| Viitattu = 22.6.2010}}</ref>
| virassa3 = 6.4.1945-19.2.1962
| virassa3 = [[Tuomiojan hallitus]]<br>17.11.1953–5.5.1954
| edeltäjä3 =
| edeltäjä3 = [[Kauno Kleemola]]
| seuraaja3 =
| seuraaja3 = [[Emil Skog]]
| kansanedustajana = 6.4.1945–19.2.1962
⚫
| syntymäaika = [[8. heinäkuuta]] [[1913]] <ref name="uu1"/>
| eduskuntaryhmä = [[Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä]]
⚫
| syntymäpaikka = [[Jyväskylä]] <ref name="uu1"/>
| vaalipiiri = [[Vaasan läänin itäinen vaalipiiri]]
⚫
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|8|5|1913|12|4|1980}} <ref name="uu1"/>
⚫
| syntymäaika = [[8. heinäkuuta]] [[1913]]
⚫
| puolue = [[Kokoomus]]<ref name="uu1"/>
⚫
| syntymäpaikka = [[Jyväskylä]]
⚫
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|8|7|1913|12|5|1980}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
⚫
| puolue = [[Kansallinen Kokoomus]]
| ammatti =
| ammatti =
| uskonto =
| uskonto =
| puoliso =
| puoliso =
| arvonimet =
| arvonimet =
| allekirjoitus =
| allekirjoitus = Päiviö Hetemäki signature.svg
| huom
| huom
}}
}}
⚫
'''Olli Päiviö Hetemäki''' ([[8. heinäkuuta]] [[1913]] [[Jyväskylä]] – [[12. toukokuuta]] [[1980]] [[Helsinki]]) oli suomalainen varatuomari ja yksi [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen]] vaikutusvaltaisimmista poliitikoista 1950-luvun alusta lähtien.


Hetemäki kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] Jyväskylän yhteislyseosta vuonna 1932.<ref name="Bio">{{Verkkoviite | Osoite=http://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/hetemaki-olli-paivio/ | Nimeke=Hetemäki, Olli Päiviö | Julkaisu=Kokoomusbiografia | Julkaisija=Porvarillisen Työn Arkisto | Viitattu=13.5.2014}}</ref> Hän suoritti [[Oikeustutkinto|ylemmän oikeustutkinnon]] vuonna 1938 ja sai [[varatuomari]]n arvon 1941.<ref name="ED">{{Edustajamatrikkeli|nro=910468}}</ref> Opiskeluaikanaan Hetemäki kuului jäsenenä [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemiseen Karjala-Seuraan]].
⚫
'''Olli Päiviö Hetemäki''' ([[8. heinäkuuta]] [[1913]] [[Jyväskylä]] – [[12. toukokuuta]] [[1980]] [[Helsinki]]) oli varatuomari ja yksi [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen]] vaikutusvaltaisimmista poliitikoista 1950-luvun alusta lähtien.


Sodassa Päiviö Hetemäki osallistui kesän 1944 torjuntataisteluihin [[Tali-Ihantala]]ssa pataljoonan komentajana.
Opiskeluaikanaan Hetemäki kuului jäsenenä [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemiseen Karjala-Seuraan]]. Sodassa Päiviö Hetemäki osallistui kesän 1944 torjuntataisteluihin [[Tali-Ihantala]]ssa pataljoonan komentajana. [[Kansanedustaja]] hän oli vuosina 1945–1962. Hän toimi [[Teollisuuden keskusvaliokunta|Teollisuuden Keskusvaliokunnan]] sihteerinä vuodesta 1947 ja 1950-luvulla hänestä tuli [[Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto|Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton]] asiamies sekä [[Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto|Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton]] apulaistoimitusjohtaja ja toimitusjohtaja. [[Ministeri]]nä hän oli neljästi: [[puolustusministeri]]nä [[Sakari Tuomioja]]n hallituksessa 1953–1954, [[valtiovarainministeri]]nä [[K.A Fagerholm]]in hallituksessa vuonna 1958 sekä valtiovarainministerinä ja pääministerin sijaisena kummassakin [[Teuvo Aura]]n hallituksessa vuosina 1970 ja 1971–1972. Suomen pankin johtokunnan jäsen Hetemäki oli 1971–1978.


== Työmarkkinajohtajana ==
⚫
Päiviö Hetemäen toimintaa leimasi läpi hänen uransa oikeudenmukaisuus ja isänmaallisuus. Vahvan vaikutuksen häneen sanotaan tehneen sota-ajan kokemukset: sodassa hän menetti kaksi veljeä ja häneen teki syvän vaikutuksen taistelu kansallisen olemassaolon puolesta. [[Suomen Työnantajain Keskusliitto|Suomen Työnantajain Keskusliiton]] toimitusjohtajana vuosina 1962–1970 oli Hetemäen rooli [[hyvinvointivaltio]]n rakentajana erittäin keskeinen. Hänen sinnikkyytensä ja realisminsa merkitsi paljon, kun suomalaisten [[Kansantalous|kansantalouden]] pohjaa vahvistettiin järkevällä [[Tulopolitiikka|tulopolitiikalla]] [[1960-luku|1960-luvulla]]. Hetemäki oli myös keskeinen vaikuttaja Suomen integroitumisessa Länsi-Euroopan [[vapaakauppa]]an. [[Demokratia]]n ja [[Markkinatalous|markkinatalouden]] vahvistamisidea johti vuonna 1975 [[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Elinkeinoelämän valtuuskunnan]], EVA:n perustamiseen.
Hetemäki toimi [[Teollisuuden keskusvaliokunta|Teollisuuden Keskusvaliokunnan]] sihteerinä vuosina 1947–1954.<ref name="ED"/> Samaan aikaan hän oli [[Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto|Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton]] asiamiehenä 1951–1954.<ref name="Bio"/>


Tämän jälkeen Hetemäki toimi [[Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto|Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton]] apulaistoimitusjohtaja vuosina 1954–1960 ja lopulta toimitusjohtajana 1960–1961. Hetemäestä tuli 1962 [[Suomen Työnantajain Keskusliitto|Suomen Työnantajain Keskusliiton]] (STK) toimitusjohtaja. Samalla hän ei enää asettunut ehdolle [[Eduskuntavaalit 1962|vuoden 1962 eduskuntavaaleihin]]. Hetemäki toimi STK:n toimitusjohtajana aina vuoteen 1971 saakka. Työmarkkinaneuvotteluissa Hetemäkeä pidettiin sovittelijana, joka hyväksyi kohtuullisuuden rajoissa pysyneet palkankorotukset työrauhan säilyttämiseksi.<ref name="Bio"/>
⚫
Hetemäki päätyi myös siihen, että [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] jatkaminen [[Suomen tasavallan presidentti|presidenttinä]] vuoden 1974 jälkeen olisi [[Puolueettomuuspolitiikka|puolueettomuuspolitiikan]] kannalta välttämätöntä. Kokoomuksen taivuttaminen kannattamaan Urho Kekkosen valintaa presidentiksi poikkeuslailla oli Päiviö Hetemäen suuri ponnistus kokoomuksessa. Hetemäen rooli oli ratkaiseva, sillä hän piiskasi puheenjohtaja [[Harri Holkeri]]a ja tämä puolestaan kokoomuksen [[eduskuntaryhmä]]ä. Sitkeän taivuttelun jälkeen saatiin enemmistö käännetyksi poikkeuslain kannalle tammikuussa 1973.


⚫
STK:n toimitusjohtajana oli Hetemäen rooli [[hyvinvointivaltio]]n rakentajana erittäin keskeinen. Hänen sinnikkyytensä ja realisminsa merkitsi paljon, kun suomalaisten [[Kansantalous|kansantalouden]] pohjaa vahvistettiin järkevällä [[Tulopolitiikka|tulopolitiikalla]] 1960-luvulla. Hetemäki oli myös keskeinen vaikuttaja Suomen integroitumisessa Länsi-Euroopan [[vapaakauppa]]an. [[Demokratia]]n ja [[Markkinatalous|markkinatalouden]] vahvistamisidea johti vuonna 1975 [[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Elinkeinoelämän valtuuskunnan]], EVA:n perustamiseen.
⚫
[[Jukka Tarkka]] toteaa kirjassaan{{lähde tarkemmin}} Hetemäen olleen kolmen lajin vallankäyttäjä: ministeri, neuvottelija ja harmaa eminenssi. Vanhasuomalaiselle Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuksi, ei niinkään ketkä ne hoitavat. [[Max Jakobson]]in mukaan Suomen poliittisen historian paradokseihin kuuluu, että kun Hetemäki jätti politiikan 60-luvun alussa, hänen poliittinen vaikutusvaltansa kasvoi. Tämä johtui siitä, että työmarkkinajärjestöjen painoarvo oli tuolloin suuri. Hetemäki torjui moneen otteeseen ministerin ja puolueensa puheenjohtajuuspestit - hänelle henkilökohtainen etu ei näyttänyt olevan ensisijaista. Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuiksi eikä sen korostaminen kuka niitä hoiti. Tämä piirre herätti luottamusta häntä kohtaan yli puoluerajojen.

== Poliittinen ura ==
Alivaltiosihteeri [[Martti Hetemäki]] on Päiviö Hetemäen poika.
Hetemäki toimi kansanedustajana vuosina 1945–1962. Ministerinä Hetemäki oli neljästi: puolustusministerinä [[Sakari Tuomioja]]n hallituksessa 1953–1954, valtiovarainministerinä [[K.-A. Fagerholm]]in hallituksessa vuonna 1958 sekä valtiovarainministerinä ja pääministerin sijaisena kummassakin [[Teuvo Aura]]n hallituksessa vuosina 1970 ja 1971–1972. [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] johtokunnan jäsen Hetemäki oli 1971–1978.

⚫
Hetemäki päätyi myös siihen, että [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] jatkaminen [[Suomen tasavallan presidentti|presidenttinä]] vuoden 1974 jälkeen olisi puolueettomuuspolitiikan kannalta välttämätöntä. Kokoomuksen taivuttaminen kannattamaan Kekkosen valintaa presidentiksi poikkeuslailla oli Päiviö Hetemäen suuri ponnistus kokoomuksessa. Hetemäen rooli oli ratkaiseva, sillä hän piiskasi puheenjohtaja [[Harri Holkeri]]a ja tämä puolestaan [[Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä|kokoomuksen eduskuntaryhmää]]. Sitkeän taivuttelun jälkeen saatiin enemmistö käännetyksi poikkeuslain kannalle tammikuussa 1973.

⚫
[[Jukka Tarkka]] toteaa kirjassaan ''Isänmaan unilukkari'' Hetemäen olleen kolmen lajin vallankäyttäjä: ministeri, neuvottelija ja harmaa eminenssi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tarkka, Jukka | Nimeke = Isänmaan unilukkari: Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö | Vuosi = 2006 | Sivu = | Julkaisija = WSOY | Isbn=951-0-31602-4 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tuomioja.org/kirjavinkit/2006/10/jukka-tarkka-isanmaan-unilukkari-paivio-hetemaen-yhteiskunnallinen-elamantyo-wsoy-390-s-juva-2006/ | Nimeke =Kekkosen itsenäinen taustavaikuttaja. | Tekijä =Tuomioja, Erkki | Ajankohta = 2006 | Selite = Arvio Tarkan kirjasta. | Julkaisija=Erkki Tuomioja | Viitattu =12.10.2015 }}</ref> Vanhasuomalaiselle Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuksi, ei niinkään ketkä ne hoitavat. [[Max Jakobson]]in mukaan Suomen poliittisen historian paradokseihin kuuluu, että kun Hetemäki jätti politiikan 1960-luvun alussa, hänen poliittinen vaikutusvaltansa kasvoi. Tämä johtui siitä, että työmarkkinajärjestöjen painoarvo oli tuolloin suuri. Hetemäki torjui moneen otteeseen ministerin ja puolueensa puheenjohtajuuspestit – hänelle henkilökohtainen etu ei näyttänyt olevan ensisijaista. Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuiksi eikä sen korostaminen kuka niitä hoiti. Tämä piirre herätti luottamusta häntä kohtaan yli puoluerajojen.

== Yksityiselämä ==
Päiviö Hetemäen vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Adiel Hetemäki ja Impi Siviä Oikari. Hän meni naimisiin talousopettaja Elli Leila Syvähuokon kanssa vuonna 1945.<ref name="ED"/> Heille syntyi yhteensä kuusi lasta: kolme tytärtä ja kolme poikaa,<ref name="Bio"/> joista tunnetuin lienee valtiovarainministeriössä valtiosihteerinä toiminut [[Martti Hetemäki]].

Päiviö Hetemäen toimintaa leimasi läpi hänen uransa oikeudenmukaisuus ja isänmaallisuus. Vahvan vaikutuksen häneen sanotaan tehneen sota-ajan kokemukset: sodassa hän menetti kaksi veljeä, ja häneen teki syvän vaikutuksen taistelu kansallisen olemassaolon puolesta.

[[Turun yliopisto]] promovoi Hetemäen valtiotieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1970.<ref name="ED"/> Hetemäki on haudattu [[Honkanummen hautausmaa]]lle.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 43: Rivi 61:


==Kirjallisuutta==
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Nimeke=Vallanvaihto | Julkaisija=Otava | Vuosi=1992 | Tekijä=Jakobson, Max | Isbn=951-1-12288-6 }}
*[[Max Jakobson]]: "Vallanvaihto" 1992
*Jukka Koivisto: ''Etulinjasta Etelärantaan. Päiviö Hetemäen poliittinen toiminta vuoteen 1962'' (väitöskirja, 2005)
* {{Kirjaviite | Nimeke=Etulinjasta Etelärantaan: Päiviö Hetemäen poliittinen toiminta vuoteen 1962 | Julkaisija=Inforviestintä | Tekijä=Koivisto, Jukka | Selite=väitöskirja | Isbn=952-5-12364-2 }}
*Jukka Koivisto:"Päiviö hetemäki. Sovinnontekijä." 2006
* {{Kirjaviite | Nimeke=Päiviö Hetemäki: Sovinnontekijä | Julkaisija=Edita | Vuosi=2006 | Tekijä=Koivisto, Jukka | Isbn=951-3-74699-2 }}
* {{Kansallisbiografia|id =664|nimi =Hetemäki, Päiviö (1913–1980) |tekijä =Mansner, Markku|ajankohta=22.12.2006 | osa=3 | sivu=794–797 }}
*[[Jukka Tarkka]]: ''Isänmaan unilukkari, Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö'' 2006
* {{Kirjaviite | Nimeke=Isänmaan unilukkari: Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tekijä=Tarkka, Jukka | Isbn=951-0-31602-4 }}

==Aiheesta muualla==
* {{Edustajamatrikkeli|nro=910468}}
⚫
* {{UVF|HetemaekiPaeivioe Hetemäki, Päiviö}}
* [https://areena.yle.fi/1-63237758 Itse asiassa kuultuna], tv-haastattelu vuodelta 1978, 73 min, Yle Areena.


{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Ilmo Nurmela]]<br>[[Eino Raunio]]<br>[[Carl Olof Tallgren]]
|Edeltäjä=[[Ilmo Nurmela]]<br>[[Eino Raunio]]<br>[[Carl Olof Tallgren]]
|Seuraaja=[[Wiljam Sarjala]]<br>[[Carl Olof Tallgren]]<br>[[Mauno Koivisto]]
|Seuraaja=[[Wiljam Sarjala]]<br>[[Carl Olof Tallgren]]<br>[[Mauno Koivisto]]
|Titteli=[[Valtiovarainministeri|Suomen valtiovarainministeri]]
|Titteli=[[Suomen valtiovarainministeri]]
|Kommentti=[[1958]]–[[1959]]<br>[[1970]]<br>[[1971]]–[[1972]]}}
|Kommentti=1958–1959<br>1970<br>1971–1972}}

{{edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Suomen puolustusministeri]]
{{edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Suomen puolustusministeri]]
|Edeltäjä=[[Kauno Kleemola]]
|Edeltäjä=[[Kauno Kleemola]]
|Seuraaja=[[Emil Skog]]
|Seuraaja=[[Emil Skog]]
|Kommentti=[[1953]]-[[1954]]
|Kommentti=1953–1954}}
|Logo=[[Kuva:Puolustusministerin lippu.png|65px]]}}

⚫
{{DEFAULTSORT:Hetemäki, Päiviö}}


{{Navigaatio
| aihe = yhteiskunta
| otsikko = Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
}}
{{Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat 1945–1948}}
{{Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat 1948–1951}}
{{Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1951–1954}}
{{Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1954–1958}}
{{Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1958–1962}}
{{AvattavaLoppu}}
{{Navigaatio
| aihe = yhteiskunta
| otsikko = Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat
}}
{{Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat 1945–1948}}
{{Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat 1948–1951}}
{{Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat 1951–1954}}
{{Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat 1954–1958}}
{{Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat 1958–1962}}
{{AvattavaLoppu}}
{{STK:n puheenjohtajat}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Hetemäki, Päiviö}}
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot]]
[[Luokka:Suomen valtiovarainministerit]]
[[Luokka:Suomen valtiovarainministerit]]
[[Luokka:Suomalaiset työnantajajärjestöjohtajat]]
[[Luokka:Suomen puolustusministerit]]
[[Luokka:Suomalaiset juristit]]
[[Luokka:Vaasan läänin itäinen vaalipiiri]]
[[Luokka:Suomalaiset asianajajat]]
[[Luokka:Suomen Pankin johtajat]]
[[Luokka:Suomalaiset työnantajajärjestöjen johtajat]]
[[Luokka:Suomalaiset toisen maailmansodan sotilaat]]
[[Luokka:Vuonna 1913 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1913 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1980 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1980 kuolleet]]

[[en:Päiviö Hetemäki]]

Nykyinen versio 22. toukokuuta 2023 kello 11.24

Päiviö Hetemäki
Hetemäki vuonna 1965
Hetemäki vuonna 1965
Pääministerin sijainen
Auran I hallitus
14.5.1970–15.7.1970
Auran II hallitus
29.10.1971–23.2.1972
Edeltäjä Johannes Virolainen
Veikko Helle
Seuraaja Veikko Helle
Mauno Koivisto
Suomen valtiovarainministeri
Fagerholmin III hallitus
29.8.1958–13.1.1959
Auran I hallitus
14.5.1970–15.7.1970
Auran II hallitus
29.10.1971–23.2.1972
Edeltäjä Ilmo Nurmela[1]
Eino Raunio[2]
Carl Olof Tallgren[3]
Seuraaja Wiljam Sarjala
Carl Olof Tallgren
Suomen puolustusministeri
Tuomiojan hallitus
17.11.1953–5.5.1954
Edeltäjä Kauno Kleemola
Seuraaja Emil Skog
Kansanedustaja
6.4.1945–19.2.1962
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Vaasan läänin itäinen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt8. heinäkuuta 1913
Jyväskylä
Kuollut12. toukokuuta 1980 (66 vuotta)
Helsinki
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Olli Päiviö Hetemäki (8. heinäkuuta 1913 Jyväskylä – 12. toukokuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen varatuomari ja yksi Kansallisen Kokoomuksen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista 1950-luvun alusta lähtien.

Hetemäki kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän yhteislyseosta vuonna 1932.[4] Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1938 ja sai varatuomarin arvon 1941.[5] Opiskeluaikanaan Hetemäki kuului jäsenenä Akateemiseen Karjala-Seuraan.

Sodassa Päiviö Hetemäki osallistui kesän 1944 torjuntataisteluihin Tali-Ihantalassa pataljoonan komentajana.

Työmarkkinajohtajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hetemäki toimi Teollisuuden Keskusvaliokunnan sihteerinä vuosina 1947–1954.[5] Samaan aikaan hän oli Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton asiamiehenä 1951–1954.[4]

Tämän jälkeen Hetemäki toimi Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton apulaistoimitusjohtaja vuosina 1954–1960 ja lopulta toimitusjohtajana 1960–1961. Hetemäestä tuli 1962 Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) toimitusjohtaja. Samalla hän ei enää asettunut ehdolle vuoden 1962 eduskuntavaaleihin. Hetemäki toimi STK:n toimitusjohtajana aina vuoteen 1971 saakka. Työmarkkinaneuvotteluissa Hetemäkeä pidettiin sovittelijana, joka hyväksyi kohtuullisuuden rajoissa pysyneet palkankorotukset työrauhan säilyttämiseksi.[4]

STK:n toimitusjohtajana oli Hetemäen rooli hyvinvointivaltion rakentajana erittäin keskeinen. Hänen sinnikkyytensä ja realisminsa merkitsi paljon, kun suomalaisten kansantalouden pohjaa vahvistettiin järkevällä tulopolitiikalla 1960-luvulla. Hetemäki oli myös keskeinen vaikuttaja Suomen integroitumisessa Länsi-Euroopan vapaakauppaan. Demokratian ja markkinatalouden vahvistamisidea johti vuonna 1975 Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVA:n perustamiseen.

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hetemäki toimi kansanedustajana vuosina 1945–1962. Ministerinä Hetemäki oli neljästi: puolustusministerinä Sakari Tuomiojan hallituksessa 1953–1954, valtiovarainministerinä K.-A. Fagerholmin hallituksessa vuonna 1958 sekä valtiovarainministerinä ja pääministerin sijaisena kummassakin Teuvo Auran hallituksessa vuosina 1970 ja 1971–1972. Suomen Pankin johtokunnan jäsen Hetemäki oli 1971–1978.

Hetemäki päätyi myös siihen, että Urho Kekkosen jatkaminen presidenttinä vuoden 1974 jälkeen olisi puolueettomuuspolitiikan kannalta välttämätöntä. Kokoomuksen taivuttaminen kannattamaan Kekkosen valintaa presidentiksi poikkeuslailla oli Päiviö Hetemäen suuri ponnistus kokoomuksessa. Hetemäen rooli oli ratkaiseva, sillä hän piiskasi puheenjohtaja Harri Holkeria ja tämä puolestaan kokoomuksen eduskuntaryhmää. Sitkeän taivuttelun jälkeen saatiin enemmistö käännetyksi poikkeuslain kannalle tammikuussa 1973.

Jukka Tarkka toteaa kirjassaan Isänmaan unilukkari Hetemäen olleen kolmen lajin vallankäyttäjä: ministeri, neuvottelija ja harmaa eminenssi.[6][7] Vanhasuomalaiselle Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuksi, ei niinkään ketkä ne hoitavat. Max Jakobsonin mukaan Suomen poliittisen historian paradokseihin kuuluu, että kun Hetemäki jätti politiikan 1960-luvun alussa, hänen poliittinen vaikutusvaltansa kasvoi. Tämä johtui siitä, että työmarkkinajärjestöjen painoarvo oli tuolloin suuri. Hetemäki torjui moneen otteeseen ministerin ja puolueensa puheenjohtajuuspestit – hänelle henkilökohtainen etu ei näyttänyt olevan ensisijaista. Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuiksi eikä sen korostaminen kuka niitä hoiti. Tämä piirre herätti luottamusta häntä kohtaan yli puoluerajojen.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päiviö Hetemäen vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Adiel Hetemäki ja Impi Siviä Oikari. Hän meni naimisiin talousopettaja Elli Leila Syvähuokon kanssa vuonna 1945.[5] Heille syntyi yhteensä kuusi lasta: kolme tytärtä ja kolme poikaa,[4] joista tunnetuin lienee valtiovarainministeriössä valtiosihteerinä toiminut Martti Hetemäki.

Päiviö Hetemäen toimintaa leimasi läpi hänen uransa oikeudenmukaisuus ja isänmaallisuus. Vahvan vaikutuksen häneen sanotaan tehneen sota-ajan kokemukset: sodassa hän menetti kaksi veljeä, ja häneen teki syvän vaikutuksen taistelu kansallisen olemassaolon puolesta.

Turun yliopisto promovoi Hetemäen valtiotieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1970.[5] Hetemäki on haudattu Honkanummen hautausmaalle.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuuskosken hallitus Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 22.6.2010.
  2. ↑ Koiviston hallitus Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 22.6.2010.
  3. ↑ Karjalaisen II hallitus Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 22.6.2010.
  4. ↑ a b c d Hetemäki, Olli Päiviö Kokoomusbiografia. Porvarillisen Työn Arkisto. Viitattu 13.5.2014.
  5. ↑ a b c d Päiviö Hetemäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  6. ↑ Tarkka, Jukka: Isänmaan unilukkari: Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31602-4.
  7. ↑ Tuomioja, Erkki: Kekkosen itsenäinen taustavaikuttaja. (Arvio Tarkan kirjasta.) 2006. Erkki Tuomioja. Viitattu 12.10.2015.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jakobson, Max: Vallanvaihto. Otava, 1992. ISBN 951-1-12288-6.
  • Koivisto, Jukka: Etulinjasta Etelärantaan: Päiviö Hetemäen poliittinen toiminta vuoteen 1962. väitöskirja. Inforviestintä. ISBN 952-5-12364-2.
  • Koivisto, Jukka: Päiviö Hetemäki: Sovinnontekijä. Edita, 2006. ISBN 951-3-74699-2.
  • Mansner, Markku: ”Hetemäki, Päiviö (1913–1980)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 794–797. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
  • Tarkka, Jukka: Isänmaan unilukkari: Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31602-4.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Ilmo Nurmela
Eino Raunio
Carl Olof Tallgren 		Suomen valtiovarainministeri
1958–1959
1970
1971–1972 		Seuraaja:
Wiljam Sarjala
Carl Olof Tallgren
Mauno Koivisto
Edeltäjä:
Kauno Kleemola 		Suomen puolustusministeri
1953–1954 		Seuraaja:
Emil Skog
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat
STK:n puheenjohtajat

Axel Palmgren | Antti Hackzell | V. A. M. Karikoski | Johan Nykopp | Päiviö Hetemäki | Timo Laatunen | Pentti Somerto | Tapani Kahri | Johannes Koroma

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Päiviö_Hetemäki&oldid=21574245”