Ero sivun ”Päiviö Hetemäki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Aiheesta muualla: itse asiassa kuultuna |
|||
(13 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| arvo2 = [[Suomen valtiovarainministeri]] |
| arvo2 = [[Suomen valtiovarainministeri]] |
||
| virassa2 = [[Fagerholmin III hallitus]]<br>29.8.1958–13.1.1959<br>[[Auran I hallitus]]<br>14.5.1970–15.7.1970<br>[[Auran II hallitus]]<br>29.10.1971–23.2.1972 |
| virassa2 = [[Fagerholmin III hallitus]]<br>29.8.1958–13.1.1959<br>[[Auran I hallitus]]<br>14.5.1970–15.7.1970<br>[[Auran II hallitus]]<br>29.10.1971–23.2.1972 |
||
| edeltäjä2 = [[Ilmo Nurmela]]<ref>{{Verkkoviite |
| edeltäjä2 = [[Ilmo Nurmela]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=43| Nimeke =Kuuskosken hallitus| Julkaisija =Valtioneuvosto| Viitattu =22.6.2010| arkisto =https://web.archive.org/web/20121114105145/http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=43| arkistoitu =14.11.2012}}</ref><br>[[Eino Raunio]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=51| Nimeke =Koiviston hallitus| Julkaisija =Valtioneuvosto| Viitattu =22.6.2010| arkisto =https://web.archive.org/web/20121114105213/http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=51| arkistoitu =14.11.2012}}</ref><br>[[Carl Olof Tallgren]]<ref name="q1">{{Verkkoviite| Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=53| Nimeke =Karjalaisen II hallitus| Julkaisija =Valtioneuvosto| Viitattu =22.6.2010| arkisto =https://web.archive.org/web/20121114105110/http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=53| arkistoitu =14.11.2012}}</ref> |
||
| seuraaja2 = [[Wiljam Sarjala]]<br>[[Carl Olof Tallgren]] |
| seuraaja2 = [[Wiljam Sarjala]]<br>[[Carl Olof Tallgren]] |
||
| arvo3 = [[Suomen puolustusministeri]] |
| arvo3 = [[Suomen puolustusministeri]] |
||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
| puoliso = |
| puoliso = |
||
| arvonimet = |
| arvonimet = |
||
| allekirjoitus = |
| allekirjoitus = Päiviö Hetemäki signature.svg |
||
| huom |
| huom |
||
}} |
}} |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
Hetemäki kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] Jyväskylän yhteislyseosta vuonna 1932.<ref name="Bio">{{Verkkoviite | Osoite=http://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/hetemaki-olli-paivio/ | Nimeke=Hetemäki, Olli Päiviö | Julkaisu=Kokoomusbiografia | Julkaisija=Porvarillisen Työn Arkisto | Viitattu=13.5.2014}}</ref> Hän suoritti [[Oikeustutkinto|ylemmän oikeustutkinnon]] vuonna 1938 ja sai [[varatuomari]]n arvon 1941.<ref name="ED">{{Edustajamatrikkeli|nro=910468}}</ref> Opiskeluaikanaan Hetemäki kuului jäsenenä [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemiseen Karjala-Seuraan]]. |
Hetemäki kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] Jyväskylän yhteislyseosta vuonna 1932.<ref name="Bio">{{Verkkoviite | Osoite=http://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/hetemaki-olli-paivio/ | Nimeke=Hetemäki, Olli Päiviö | Julkaisu=Kokoomusbiografia | Julkaisija=Porvarillisen Työn Arkisto | Viitattu=13.5.2014}}</ref> Hän suoritti [[Oikeustutkinto|ylemmän oikeustutkinnon]] vuonna 1938 ja sai [[varatuomari]]n arvon 1941.<ref name="ED">{{Edustajamatrikkeli|nro=910468}}</ref> Opiskeluaikanaan Hetemäki kuului jäsenenä [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemiseen Karjala-Seuraan]]. |
||
Rivi 49: | Rivi 48: | ||
Hetemäki päätyi myös siihen, että [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] jatkaminen [[Suomen tasavallan presidentti|presidenttinä]] vuoden 1974 jälkeen olisi puolueettomuuspolitiikan kannalta välttämätöntä. Kokoomuksen taivuttaminen kannattamaan Kekkosen valintaa presidentiksi poikkeuslailla oli Päiviö Hetemäen suuri ponnistus kokoomuksessa. Hetemäen rooli oli ratkaiseva, sillä hän piiskasi puheenjohtaja [[Harri Holkeri]]a ja tämä puolestaan [[Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä|kokoomuksen eduskuntaryhmää]]. Sitkeän taivuttelun jälkeen saatiin enemmistö käännetyksi poikkeuslain kannalle tammikuussa 1973. |
Hetemäki päätyi myös siihen, että [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] jatkaminen [[Suomen tasavallan presidentti|presidenttinä]] vuoden 1974 jälkeen olisi puolueettomuuspolitiikan kannalta välttämätöntä. Kokoomuksen taivuttaminen kannattamaan Kekkosen valintaa presidentiksi poikkeuslailla oli Päiviö Hetemäen suuri ponnistus kokoomuksessa. Hetemäen rooli oli ratkaiseva, sillä hän piiskasi puheenjohtaja [[Harri Holkeri]]a ja tämä puolestaan [[Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä|kokoomuksen eduskuntaryhmää]]. Sitkeän taivuttelun jälkeen saatiin enemmistö käännetyksi poikkeuslain kannalle tammikuussa 1973. |
||
[[Jukka Tarkka]] toteaa kirjassaan ''Isänmaan unilukkari'' Hetemäen olleen kolmen lajin vallankäyttäjä: ministeri, neuvottelija ja harmaa eminenssi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tarkka Jukka | Nimeke = Isänmaan unilukkari |
[[Jukka Tarkka]] toteaa kirjassaan ''Isänmaan unilukkari'' Hetemäen olleen kolmen lajin vallankäyttäjä: ministeri, neuvottelija ja harmaa eminenssi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tarkka, Jukka | Nimeke = Isänmaan unilukkari: Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö | Vuosi = 2006 | Sivu = | Julkaisija = WSOY | Isbn=951-0-31602-4 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tuomioja.org/kirjavinkit/2006/10/jukka-tarkka-isanmaan-unilukkari-paivio-hetemaen-yhteiskunnallinen-elamantyo-wsoy-390-s-juva-2006/ | Nimeke =Kekkosen itsenäinen taustavaikuttaja. | Tekijä =Tuomioja, Erkki | Ajankohta = 2006 | Selite = Arvio Tarkan kirjasta. | Julkaisija=Erkki Tuomioja | Viitattu =12.10.2015 }}</ref> Vanhasuomalaiselle Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuksi, ei niinkään ketkä ne hoitavat. [[Max Jakobson]]in mukaan Suomen poliittisen historian paradokseihin kuuluu, että kun Hetemäki jätti politiikan 1960-luvun alussa, hänen poliittinen vaikutusvaltansa kasvoi. Tämä johtui siitä, että työmarkkinajärjestöjen painoarvo oli tuolloin suuri. Hetemäki torjui moneen otteeseen ministerin ja puolueensa puheenjohtajuuspestit – hänelle henkilökohtainen etu ei näyttänyt olevan ensisijaista. Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuiksi eikä sen korostaminen kuka niitä hoiti. Tämä piirre herätti luottamusta häntä kohtaan yli puoluerajojen. |
||
== Yksityiselämä == |
== Yksityiselämä == |
||
Päiviö Hetemäen vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Adiel Hetemäki ja Impi Siviä Oikari. Hän meni naimisiin talousopettaja Elli Leila Syvähuokon kanssa vuonna 1945.<ref name="ED"/> Heille syntyi yhteensä kuusi lasta: kolme tytärtä ja kolme poikaa,<ref name="Bio"/> joista tunnetuin lienee |
Päiviö Hetemäen vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Adiel Hetemäki ja Impi Siviä Oikari. Hän meni naimisiin talousopettaja Elli Leila Syvähuokon kanssa vuonna 1945.<ref name="ED"/> Heille syntyi yhteensä kuusi lasta: kolme tytärtä ja kolme poikaa,<ref name="Bio"/> joista tunnetuin lienee valtiovarainministeriössä valtiosihteerinä toiminut [[Martti Hetemäki]]. |
||
Päiviö Hetemäen toimintaa leimasi läpi hänen uransa oikeudenmukaisuus ja isänmaallisuus. Vahvan vaikutuksen häneen sanotaan tehneen sota-ajan kokemukset: sodassa hän menetti kaksi veljeä ja häneen teki syvän vaikutuksen taistelu kansallisen olemassaolon puolesta. |
Päiviö Hetemäen toimintaa leimasi läpi hänen uransa oikeudenmukaisuus ja isänmaallisuus. Vahvan vaikutuksen häneen sanotaan tehneen sota-ajan kokemukset: sodassa hän menetti kaksi veljeä, ja häneen teki syvän vaikutuksen taistelu kansallisen olemassaolon puolesta. |
||
[[Turun yliopisto]] promovoi Hetemäen valtiotieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1970.<ref name="ED"/> Hetemäki on haudattu Honkanummen |
[[Turun yliopisto]] promovoi Hetemäen valtiotieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1970.<ref name="ED"/> Hetemäki on haudattu [[Honkanummen hautausmaa]]lle. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Rivi 65: | Rivi 64: | ||
* {{Kirjaviite | Nimeke=Etulinjasta Etelärantaan: Päiviö Hetemäen poliittinen toiminta vuoteen 1962 | Julkaisija=Inforviestintä | Tekijä=Koivisto, Jukka | Selite=väitöskirja | Isbn=952-5-12364-2 }} |
* {{Kirjaviite | Nimeke=Etulinjasta Etelärantaan: Päiviö Hetemäen poliittinen toiminta vuoteen 1962 | Julkaisija=Inforviestintä | Tekijä=Koivisto, Jukka | Selite=väitöskirja | Isbn=952-5-12364-2 }} |
||
* {{Kirjaviite | Nimeke=Päiviö Hetemäki: Sovinnontekijä | Julkaisija=Edita | Vuosi=2006 | Tekijä=Koivisto, Jukka | Isbn=951-3-74699-2 }} |
* {{Kirjaviite | Nimeke=Päiviö Hetemäki: Sovinnontekijä | Julkaisija=Edita | Vuosi=2006 | Tekijä=Koivisto, Jukka | Isbn=951-3-74699-2 }} |
||
⚫ | |||
* {{Kirjaviite | Nimeke=Isänmaan unilukkari: Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tekijä=Tarkka, Jukka | Isbn=951-0-31602-4 }} |
* {{Kirjaviite | Nimeke=Isänmaan unilukkari: Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tekijä=Tarkka, Jukka | Isbn=951-0-31602-4 }} |
||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
⚫ | |||
* {{Edustajamatrikkeli|nro=910468}} |
* {{Edustajamatrikkeli|nro=910468}} |
||
* {{UVF|HetemaekiPaeivioe Hetemäki, Päiviö}} |
|||
* [https://areena.yle.fi/1-63237758 Itse asiassa kuultuna], tv-haastattelu vuodelta 1978, 73 min, Yle Areena. |
|||
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo= |
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo= |
||
Rivi 82: | Rivi 83: | ||
|Kommentti=1953–1954}} |
|Kommentti=1953–1954}} |
||
{{Navigaatio |
|||
| aihe = yhteiskunta |
|||
| otsikko = Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat |
|||
}} |
|||
{{Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat 1945–1948}} |
|||
{{Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat 1948–1951}} |
|||
{{Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1951–1954}} |
|||
{{Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1954–1958}} |
|||
{{Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat 1958–1962}} |
|||
{{AvattavaLoppu}} |
|||
{{Navigaatio |
|||
| aihe = yhteiskunta |
|||
| otsikko = Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat |
|||
}} |
|||
{{Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat 1945–1948}} |
|||
{{Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat 1948–1951}} |
|||
{{Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat 1951–1954}} |
|||
{{Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat 1954–1958}} |
|||
{{Vaasan läänin itäisen vaalipiirin kansanedustajat 1958–1962}} |
|||
{{AvattavaLoppu}} |
|||
{{STK:n puheenjohtajat}} |
{{STK:n puheenjohtajat}} |
||
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
|||
{{AAKKOSTUS:Hetemäki, Päiviö}} |
{{AAKKOSTUS:Hetemäki, Päiviö}} |
||
⚫ | |||
[[Luokka:Kansanedustajat]] |
[[Luokka:Kansanedustajat]] |
||
[[Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot]] |
[[Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot]] |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
[[Luokka:Suomalaiset työnantajajärjestöjen johtajat]] |
|||
[[Luokka:Suomen valtiovarainministerit]] |
[[Luokka:Suomen valtiovarainministerit]] |
||
[[Luokka:Suomen puolustusministerit]] |
[[Luokka:Suomen puolustusministerit]] |
||
[[Luokka:Vaasan läänin itäinen vaalipiiri]] |
|||
⚫ | |||
[[Luokka:Suomen Pankin johtajat]] |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
[[Luokka:Vuonna 1913 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1913 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1980 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1980 kuolleet]] |
Nykyinen versio 22. toukokuuta 2023 kello 11.24
Päiviö Hetemäki | |
---|---|
Hetemäki vuonna 1965 |
|
Pääministerin sijainen | |
Edeltäjä |
Johannes Virolainen Veikko Helle |
Seuraaja |
Veikko Helle Mauno Koivisto |
Suomen valtiovarainministeri | |
Fagerholmin III hallitus
29.8.1958–13.1.1959 Auran I hallitus 14.5.1970–15.7.1970 Auran II hallitus 29.10.1971–23.2.1972 |
|
Edeltäjä |
Ilmo Nurmela[1] Eino Raunio[2] Carl Olof Tallgren[3] |
Seuraaja |
Wiljam Sarjala Carl Olof Tallgren |
Suomen puolustusministeri | |
Tuomiojan hallitus
17.11.1953–5.5.1954 |
|
Edeltäjä | Kauno Kleemola |
Seuraaja | Emil Skog |
Kansanedustaja | |
6.4.1945–19.2.1962
|
|
Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Vaasan läänin itäinen vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. heinäkuuta 1913 Jyväskylä |
Kuollut | 12. toukokuuta 1980 (66 vuotta) Helsinki |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Kokoomus |
Nimikirjoitus |
|
Olli Päiviö Hetemäki (8. heinäkuuta 1913 Jyväskylä – 12. toukokuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen varatuomari ja yksi Kansallisen Kokoomuksen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista 1950-luvun alusta lähtien.
Hetemäki kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän yhteislyseosta vuonna 1932.[4] Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1938 ja sai varatuomarin arvon 1941.[5] Opiskeluaikanaan Hetemäki kuului jäsenenä Akateemiseen Karjala-Seuraan.
Sodassa Päiviö Hetemäki osallistui kesän 1944 torjuntataisteluihin Tali-Ihantalassa pataljoonan komentajana.
Työmarkkinajohtajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hetemäki toimi Teollisuuden Keskusvaliokunnan sihteerinä vuosina 1947–1954.[5] Samaan aikaan hän oli Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton asiamiehenä 1951–1954.[4]
Tämän jälkeen Hetemäki toimi Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton apulaistoimitusjohtaja vuosina 1954–1960 ja lopulta toimitusjohtajana 1960–1961. Hetemäestä tuli 1962 Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) toimitusjohtaja. Samalla hän ei enää asettunut ehdolle vuoden 1962 eduskuntavaaleihin. Hetemäki toimi STK:n toimitusjohtajana aina vuoteen 1971 saakka. Työmarkkinaneuvotteluissa Hetemäkeä pidettiin sovittelijana, joka hyväksyi kohtuullisuuden rajoissa pysyneet palkankorotukset työrauhan säilyttämiseksi.[4]
STK:n toimitusjohtajana oli Hetemäen rooli hyvinvointivaltion rakentajana erittäin keskeinen. Hänen sinnikkyytensä ja realisminsa merkitsi paljon, kun suomalaisten kansantalouden pohjaa vahvistettiin järkevällä tulopolitiikalla 1960-luvulla. Hetemäki oli myös keskeinen vaikuttaja Suomen integroitumisessa Länsi-Euroopan vapaakauppaan. Demokratian ja markkinatalouden vahvistamisidea johti vuonna 1975 Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVA:n perustamiseen.
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hetemäki toimi kansanedustajana vuosina 1945–1962. Ministerinä Hetemäki oli neljästi: puolustusministerinä Sakari Tuomiojan hallituksessa 1953–1954, valtiovarainministerinä K.-A. Fagerholmin hallituksessa vuonna 1958 sekä valtiovarainministerinä ja pääministerin sijaisena kummassakin Teuvo Auran hallituksessa vuosina 1970 ja 1971–1972. Suomen Pankin johtokunnan jäsen Hetemäki oli 1971–1978.
Hetemäki päätyi myös siihen, että Urho Kekkosen jatkaminen presidenttinä vuoden 1974 jälkeen olisi puolueettomuuspolitiikan kannalta välttämätöntä. Kokoomuksen taivuttaminen kannattamaan Kekkosen valintaa presidentiksi poikkeuslailla oli Päiviö Hetemäen suuri ponnistus kokoomuksessa. Hetemäen rooli oli ratkaiseva, sillä hän piiskasi puheenjohtaja Harri Holkeria ja tämä puolestaan kokoomuksen eduskuntaryhmää. Sitkeän taivuttelun jälkeen saatiin enemmistö käännetyksi poikkeuslain kannalle tammikuussa 1973.
Jukka Tarkka toteaa kirjassaan Isänmaan unilukkari Hetemäen olleen kolmen lajin vallankäyttäjä: ministeri, neuvottelija ja harmaa eminenssi.[6][7] Vanhasuomalaiselle Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuksi, ei niinkään ketkä ne hoitavat. Max Jakobsonin mukaan Suomen poliittisen historian paradokseihin kuuluu, että kun Hetemäki jätti politiikan 1960-luvun alussa, hänen poliittinen vaikutusvaltansa kasvoi. Tämä johtui siitä, että työmarkkinajärjestöjen painoarvo oli tuolloin suuri. Hetemäki torjui moneen otteeseen ministerin ja puolueensa puheenjohtajuuspestit – hänelle henkilökohtainen etu ei näyttänyt olevan ensisijaista. Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuiksi eikä sen korostaminen kuka niitä hoiti. Tämä piirre herätti luottamusta häntä kohtaan yli puoluerajojen.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päiviö Hetemäen vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Adiel Hetemäki ja Impi Siviä Oikari. Hän meni naimisiin talousopettaja Elli Leila Syvähuokon kanssa vuonna 1945.[5] Heille syntyi yhteensä kuusi lasta: kolme tytärtä ja kolme poikaa,[4] joista tunnetuin lienee valtiovarainministeriössä valtiosihteerinä toiminut Martti Hetemäki.
Päiviö Hetemäen toimintaa leimasi läpi hänen uransa oikeudenmukaisuus ja isänmaallisuus. Vahvan vaikutuksen häneen sanotaan tehneen sota-ajan kokemukset: sodassa hän menetti kaksi veljeä, ja häneen teki syvän vaikutuksen taistelu kansallisen olemassaolon puolesta.
Turun yliopisto promovoi Hetemäen valtiotieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1970.[5] Hetemäki on haudattu Honkanummen hautausmaalle.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuuskosken hallitus Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 22.6.2010.
- ↑ Koiviston hallitus Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 22.6.2010.
- ↑ Karjalaisen II hallitus Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 22.6.2010.
- ↑ a b c d Hetemäki, Olli Päiviö Kokoomusbiografia. Porvarillisen Työn Arkisto. Viitattu 13.5.2014.
- ↑ a b c d Päiviö Hetemäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Tarkka, Jukka: Isänmaan unilukkari: Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31602-4.
- ↑ Tuomioja, Erkki: Kekkosen itsenäinen taustavaikuttaja. (Arvio Tarkan kirjasta.) 2006. Erkki Tuomioja. Viitattu 12.10.2015.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jakobson, Max: Vallanvaihto. Otava, 1992. ISBN 951-1-12288-6.
- Koivisto, Jukka: Etulinjasta Etelärantaan: Päiviö Hetemäen poliittinen toiminta vuoteen 1962. väitöskirja. Inforviestintä. ISBN 952-5-12364-2.
- Koivisto, Jukka: Päiviö Hetemäki: Sovinnontekijä. Edita, 2006. ISBN 951-3-74699-2.
- Mansner, Markku: ”Hetemäki, Päiviö (1913–1980)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 794–797. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
- Tarkka, Jukka: Isänmaan unilukkari: Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31602-4.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Päiviö Hetemäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Hetemäki, Päiviö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Itse asiassa kuultuna, tv-haastattelu vuodelta 1978, 73 min, Yle Areena.
Edeltäjä: Ilmo Nurmela Eino Raunio Carl Olof Tallgren |
Suomen valtiovarainministeri 1958–1959 1970 1971–1972 |
Seuraaja: Wiljam Sarjala Carl Olof Tallgren Mauno Koivisto |
Edeltäjä: Kauno Kleemola |
Suomen puolustusministeri 1953–1954 |
Seuraaja: Emil Skog |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Kansanedustajat
- Kansallisen Kokoomuksen poliitikot
- Suomen valtiovarainministerit
- Suomen puolustusministerit
- Vaasan läänin itäinen vaalipiiri
- Suomalaiset asianajajat
- Suomen Pankin johtajat
- Suomalaiset työnantajajärjestöjen johtajat
- Suomalaiset toisen maailmansodan sotilaat
- Vuonna 1913 syntyneet
- Vuonna 1980 kuolleet