Pyhäpäivä

Pyhäpäivä on sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä. Pääsääntöisesti pyhäpäivä on työelämässä yleinen vapaapäivä, joskin 2000-luvulla sunnuntain merkitys pyhä-/vapaapäivänä on muuttunut rajusti.

Almanakoissa pyhäpäivät merkitään tavallisesti punaisella. Arkipyhiksi sanotaan juhlapäiviä, jotka yleensä sijoittuvat muulle viikonpäivälle kuin sunnuntaiksi. Osa niistä on kiinteänä viikonpäivänä (tai kiinteänä päivämääränä, jolloin ne joinakin vuosina kuitenkin sattuvat sunnuntaiksi).

Suomessa kirkolliset juhlapäivät on lueteltu kirkkolain 4. luvun 3 §:ssä seuraavasti:

”Kirkolliset juhlapäivät

Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.

Juhlapäivien aika määräytyy niin kuin läntisessä kristikunnassa vanhastaan on ollut tapana. Kuitenkin juhannuspäivää vietetään kesäkuun 19 päivää seuraavana lauantaina ja pyhäinpäivää lokakuun 30 päivää seuraavana lauantaina.”

Luettelo Suomen pyhäpäivistä

Kirkolliset juhlapäivät

• Uudenvuodenpäivä
• Loppiainen
• Kiirastorstai (ei määritellä viralliseksi juhla- tai vapaapäiväksi)
• Pitkäperjantai
• Pääsiäispäivä
• Toinen pääsiäispäivä eli pääsiäismaanantai
• Helatorstai
• Helluntai
• Juhannuspäivä
• Pyhäinpäivä
• Joulupäivä
• Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä

Näistä pääsiäispäivä ja helluntai ovat aina sunnuntaina, pitkäperjantai aina perjantaina, pääsiäismaanantai aina maanantaina, helatorstai aina torstaina sekä juhannuspäivä ja pyhäinpäivä aina lauantaina. Muut ovat niin sanottuja arkipyhiä, paitsi kiinteänä päivämääränä vietettävän juhlapäivän sattuessa sunnuntaiksi. Kiinteään päivämäärään sidottuja ovat uudenvuodenpäivä (aina 1. tammikuuta), loppiainen (aina 6. tammikuuta), joulupäivä (aina 25. joulukuuta) ja tapaninpäivä (aina 26. joulukuuta).

Sunnuntait

Sunnuntai on aina pyhäpäivä. Pääsiäispäivä ja helluntai ovat aina sunnuntaina, mutta ne mainitaan kirkkolaissa myös kirkollisten juhlapäivien luettelossa. Lisäksi seuraavilla sunnuntaipäivillä on erityisnimi, ja moniin niistä liittyy myös yleisiä juhlaperinteitä.

• Adventtisunnuntait
• Kynttilänpäivä
• Laskiaissunnuntai
• Marian ilmestyspäivä
• Palmusunnuntai
• Pyhän Kolminaisuuden päivä
• Kirkastussunnuntai
• Mikkelinpäivä
• Tuomiosunnuntai

Muut lakisääteiset juhlapäivät

• Itsenäisyyspäivä
• Vappu

Näistä kumpikin on sidottu kiinteään päivämäärään (vappu aina 1. toukokuuta ja itsenäisyypäivä aina 6. joulukuuta), niistä on säädetty erityislait ja ne rinnastetaan lainsäädännössä monessa suhteessa kirkollisiin juhlapäiviin. Pyhäpäivien tavoin nekin yleensä merkitään almanakkoihin punaisella. Näistä vain itsenäisyyspäivä ja [vappu] ovat lain mukaan palkallisia vapaapäiviä, tosin työehtosopimuksesta riippuen muutkin pyhäpäivät saattavat olla palkallisia vapaapäiviä. Itsenäisyyspäivänä Suomen kirkoissa järjestetään jumalanpalvelus.

Yleisesti vapaapäivinä vietettävät aattopäivät

• Juhannusaatto
• Jouluaatto

Nämä eivät almanakan mukaan ole pyhäpäiviä (paitsi sattuessaan sunnuntaiksi), mutta lähinnä työehtosopimusten nojalla nekin ovat useimmilla työpaikoilla palkallisia vapaapäiviä. Kaupat ovat silloin yleensä kuitenkin auki klo 12 saakka.

Pyhäpäivän maallinen merkitys

Pääsääntöisesti suuret kaupat eivät saa olla auki pyhäpäivänä.

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Jos työ on lisä-, yli- tai hätätyötä, on siitä suoritettava myös korvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta.

Pyhäpäivien poistelu ja siirtely Ruotsissa ja Suomessa

Vuonna 1774 Ruotsissa ja sen mukana Suomessa poistettiin kalenterista yli puolet arkipyhistä. Näitä olivat apostolien muistopäivät, kiirastorstai, kanttaimaanantai, kanttaitiistai sekä kolmas ja neljäs joulu-, pääsiäis- ja helluntaipäivä. Lisäksi kynttilänpäivä, mikkelinpäivä ja pyhäinmiestenpäivä, jotka olivat kiinteinä päivämäärinä 2. helmikuuta, 29. syyskuuta ja 1. marraskuuta, siirrettiin tuolloin sunnuntaihin.

Vuodesta 1953 lähtien Ruotsissa siirrettiin juhannus ja pyhäinmiestenpäivä lauantaiksi. Vuodesta 1955 lähtien tehtiin Suomessa samoin, minkä lisäksi Suomessa siirrettiin sitä ennen aina 25. maaliskuuta vietetty Marian ilmestyspäivä sunnuntaihin. Marianpäivän siirto sunnuntaiksi lisäsi työpäiviä, mutta koska tuolloin lauantait yleensä olivat työpäiviä, pyhäinmiestenpäivän siirto sunnuntaista lauantaiksi vähensi työpäiviä ja keskimäärin juhannuskin, kun juhannus ei enää voinut sattua sunnuntaiksi.

Vuonna 1973 siirrettiin Suomessa loppiainen ja helatorstai lauantaihin, ja viimeksi mainittu sai nimen Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Samalla poistettiin myös toinen helluntaipäivä, mutta edeltävä lauantai muutettiin pyhäpäiväksi nimellä helluntain valmistuspäivä. Vuonna 1992 Suomessa loppiainen ja helatorstai palautettiin entisille päivämäärilleen ja helluntain valmistuspäivä lakkautettiin..

Vuodesta 2005 lähtien Ruotsissa toinen helluntaipäivä poistui, mutta Ruotsin kansallispäivä tuli vapaaksi.

Ruotsalainen ja suomalainen arkipyhien poistelu ja siirtely on ainutlaatuista maailmassa. Perusteena siirroille on useimmissa tapauksissa ollut halu mahduttaa vuoden varteen mahdollisimman paljon normaalimittaisia, yhtenäisiä työviikkoja. Kun Suomessa useimmat lauantait tulivat vapaapäiviksi, sovittiin aluksi sellainen poikkeus, että muualla kuin lauantailla tai sunnuntailla olevaa arkipyhää seuraava lauantai oli työpäivä, joten paitsi työviikot, myös viikonloput rikkoontuivat. Kirkko on vastustanut siirtoja. Monissa muissa maissa on enemmän arkipyhiä, jotka ovat työpäiviä.

Pyhäpäivät juutalaisuudessa

Juutalaisuudessa "arkipäiviä" ovat perinteisesti kaikki muut päivät paitsi lauantai, joka on juutalaisten pyhäpäivä eli sapatti. Sapatti on lauantaina, koska se on juutalaisen viikon viimeinen päivä. Nykyään monet ovat kuitenkin tottuneet pitämään sapattia sunnuntaina.

Arvostelua

Uskonnottomien etujärjestöjen, kuten Vapaa-ajattelijain liiton, mielestä kirkolliset juhlapäivät virallisessa kalenterissa loukkaavat ajatuksenvapautta ja valtion puolueettomuutta uskontojen suhteen, joten ne tulisi poistaa valtakunnallisten vapaapäivien joukosta osana kirkon ja valtion eroa.

Katso myös

• Kansallispäivä
• Kirkkovuosi
• Luettelo Suomen liputuspäivistä
• Pyhäinpäivä
• Suomen juhlapäivät
• Arkipäivä

Aiheesta muualla

• http://www.qppstudio.net/publicholidays.htm Luetteloja eri maiden pyhäpäivistä
• Pyhäpäivät sähköiseen kalenteriin