Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tämän osion keskustelujen arkistohakemisto.

Ruija muilla kielillä?

Finnmark on norjaksi Finnmark, pohjoissaameksi Finnmárku, venäjäksi Финнмарк, Finnmark, myös ruotsiksi Finnmark jne., mutta mikä Ruija on muilla kielillä? --193.64.27.84 8. syyskuuta 2011 kello 01.04 (EEST)

Jos käsitteillä Ruija, Itä-Karjala tai vaikkapa [Suomen] lähialueet ei ole vastineita muissa kielissä, se ei ole suomen kielenhuollon ongelma, vaan luonnollinen asiantila. Oleellisempi kysymys nousee siitä, että kveenin kielellä Finnmark on Finnmarkku (tai Finnmarkun lääni). Toisaalta täällä kveeninkielisiä paikannimiä näytetään käytettävän ensisijaisina suomalaisina niminä. Mitä on Finnmark suomeksi? --Kotlas 8. syyskuuta 2011 kello 07.33 (EEST)

Onhan Itä-Karjalalla (Venäjän Karjala) myös muun- kuin suomenkieliset nimet: ven. Восточная Карелия, Vostotšnaja Karelija (Русская Карелия, Russkaja Karelija), karjalaksi Idä-Karjala, norj. Øst-Karelen (Russisk Karelen), engl. East Karelia (Russian Karelia) jne.

Hyvä kysymys: mitä on Finnmark suomeksi? Paitsi tietenkin sananmukaisesti "Suomalaismaa", niin sehän on Ruija. Nykyinen Ruijan hallintoalue ei vain ulotu lännessä niin pitkälle kuin vanha Ruija.

--85.76.105.63 8. syyskuuta 2011 kello 18.47 (EEST)

Ruija on vanha alue nykyisessä Pohjois-Norjassa, mutta kuten vaikkapa Suomessa, nykyinen samanniminen alue on pienempi kuin historiallinen kaimansa, esim. Satakunta ja Uusimaa.

Nykyinen Ruija eli Ruijan fylke ei vain yllä niin länteen kuin historiallinen kaimansa. Norjaksi Ruija on Finnmark (sananmukaisesti käännettynä Saamelaismaa tai Suomalaismaa), pohjoissaameksi Finnmárku jne.

Suomen kielellä on siis Ruijan historiallinen alue ja sitä pinta-alaltaan jonkin verran pienempi nykyinen hallintoalue Ruijan fylke.

--85.78.215.217 16. syyskuuta 2011 kello 01.53 (EEST)

Kveenin eli kainun kielihän on yksi suomenkielen murteista. Pohjois-Norjan suomalaiset ovatkin alkaneet käyttää vanhaa kainu-nimitystä kveeni nimen sijaan. Kainut nimittävät norjan kieltä ruijan kieleksi. --81.22.162.228 16. syyskuuta 2011 kello 09.43 (EEST)

Pohjanmaalla ajetaan rallia

Mutta mikä on tapahtuman nimi? Onko se Pohjanmaanralli, Pohjanmaan ralli, Pohjanmaa-ralli tai kenties Pohjanmaa Ralli? --Memasa 12. syyskuuta 2011 kello 17.44 (EEST)

Tänä vuonna Pohjanmaa-Rallin järjestää Pohjanmaa ralli ry[1]. Hauskaa--Jylöstalo 13. syyskuuta 2011 kello 21.55 (EEST)

Kyllä ne autoja huoltaa osaa. Kuka huoltaisi kielen? --Memasa 13. syyskuuta 2011 kello 23.44 (EEST)

Siinä ei paljon kielenhuolto auta, kun auto hyytyy tielle... --Lax 14. syyskuuta 2011 kello 16.31 (EEST)

Lehdistö[2] ja SM-sarjan tiedottajat esim.[3] ovat "Pohjanmaa-rallin" kannalla ja niin oletan että on Kotuskin.--Jylöstalo 14. syyskuuta 2011 kello 00.26 (EEST)

Mummo / vanha nainen :)

Artikkelissa Mummo on teksti "Tämä artikkeli käsittelee televisiosarjaa. Mummo tarkoittaa yleisnimenä isoäitiä tai vanhaa naista.". Silmiini tarttui juuri tuo loppupuolella oleva "vanhaa naista". Eikö olisi kohteliampaa kirjoittaa, seniori ikäinen nainen tai muuta vastaavaa. Mirgon 21. syyskuuta 2011 kello 20.12 (EEST)

Antaa amerikkalaisten pelleillä poliittisen korrektiuden ja ikääntymisfobian kanssa. Mitä loukkaavaa sanassa "vanha" on? Se on täysin käyttökelpoinen ja yksiselitteisempi kuin tuo kielihirviö "seniori", joka voi viitata kehen tahansa 18v alkaen (esim. Mikael Wahlman on esteratsastuksen senioreiden suomenmestari 2011 peräti 19 v kypsässä iässä). Rohkenisin myös väittää, että nainen joka loukkaantuu sanan "vanha" käytöstä ei ole vielä mummoiässä ;) Pitke 21. syyskuuta 2011 kello 20.29 (EEST)

Pelottavaa tämä "poliittisen korrektiuden" rynnistys suomen kieleen. Kohta varmaan vanhus-sanan käyttöäkin aletaan pitää vihapuheena, koska joidenkin mielestä se kärjistää stereotypioita raihnaisista vanhuksista tms. Kohteliasta on mielestäni sanoa suomen kielellä asiat niin kuin ne ovat, eikä mielistellä anglisteja kaiken maailman "senioreilla". --Compance 21. syyskuuta 2011 kello 20.57 (EEST)

Myös "varttunut" tai "aikuinen nainen" on yhtälailla kuvaavia kuin "vanha" Mirgon 21. syyskuuta 2011 kello 22.10 (EEST)

...mutta tarkoittavat eri asiaa. 35-vuotias on aikuinen mutta ei mummo. Minusta niitä joita voi sanoa mummoiksi voi sanoa myös vanhoiksi. EDIT ..joita voi sanoa ikänsä puolesta mummoiksi, voi myös sanoa vanhoiksi, perhesuhteista tietämättä. --Tappinen 21. syyskuuta 2011 kello 22.32 (EEST)

Isoäiti eli mummo on myös sellainen nainen, jolla lapsenlapsia. Siten noin 35-40 vuotias voi hyvinkin olla "mummo", mutta ovatko he sitten nykyisin "vanhoja"Mirgon 21. syyskuuta 2011 kello 22.39 (EEST)

Sen takia sen artikkelin alussa sanotaankin, että mummo tarkoittaa isoäitiä tai vanhaa naista. Ei siinä siis väitetäkään, että kaikki mummot ovat vanhoja.--Tanár 21. syyskuuta 2011 kello 23.09 (EEST)

Aikaisemmassa tekstissä oli "Tämä artikkeli käsittelee televisiosarjaa. Mummo tarkoittaa yleisnimenä isoäitiä." Nähdäkseni tässä oli kyse ohjauksesta eikä sanaselityksestä. Joku teki 10.3.2007 lisäyksen "tai vanhaa naista", joka ei ohjaa mihinkään. Mitäs jos jätettäisiin sanaselitykset wikisanakirjaan ja palautettaisiin aikaisempi ohjaus? ¨Neander 22. syyskuuta 2011 kello 00.34 (EEST)

Sopii minulle Mirgon 22. syyskuuta 2011 kello 07.18 (EEST)

Hyvä ratkaisu, sopii minullekin.--Tanár 22. syyskuuta 2011 kello 15.13 (EEST)

Kyseisen tyylisissä puhekielen ilmaisujen selittämisessä on luontevaa viitata wikisanakirjaan, jossa selittää puhekielen erilaisia merkityksiä. (Tähän artikkeliin lisäsin jo viittauksen.) --Aulis Eskola 22. syyskuuta 2011 kello 18.56 (EEST)

Nykysuomen Sanakirjan (WSOY) mukaan mummo tarkoitaaa 1) isoäitiä ja 2) vanhaa naista. -Htm 24. syyskuuta 2011 kello 07.46 (EEST)

Lainausmerkkien käyttö

Nyt pitää kääntyä viisaampien puoleen. Onko suomen kielessä tapana käyttää lainausmerkkejä elokuvien, televisiosarjojen, näytelmien, kirjojen, laulujen ja muiden teosten nimissä vai kursivoidaanko ne? Jaakkolainen 22. syyskuuta 2011 kello 21.07 (EEST)

Meidän tyylioppaassa on määritelty asiaa. Elokuvat, sarjat, näytelmät, kirjat ja albumit on tapana kursivoida. Yksittäiset kappaleet ja novellit sen sijaan lainausmerkkeihin. --PtG 22. syyskuuta 2011 kello 22.41 (EEST)

Kaksoset

Minulla ei nyt leikkaa, joten kysynpä täältä. Onko ensimmäisenä syntyneelle kaksoselle olemassa jotain kätevää yhden sanan mittaista ilmaisua, ettei tarvitsisi kirjoittaa esimerkiksi "ensimmäinen kaksonen" tai "ensimmäisenä synytynyt kaksonen" jne. Erityisen kiinnostunut olen toisena syntyneen kaksosen nimityksestä. Käyttäisin toisesta kaksosesta mielelläni yhtä sanaa, mikäli hyvä sellainen on tarjolla. Kysymys liittyy erääseen artikkeliin. --Memasa 23. syyskuuta 2011 kello 16.55 (EEST)

Vastaan itselleni: A- ja B-kaksonen. Kuinka yksinkertaista. Itse asiassa pohdin tätä tuossa viime yönä, että meneekö tämä kenties kirjainten mukaan. --Memasa 23. syyskuuta 2011 kello 17.02 (EEST)

Nyt hävettää, etten tätä muistanut. Olenhan itsekin kaksonen. Vetoan väsymykseen. --Memasa 23. syyskuuta 2011 kello 17.23 (EEST)

Päätin sittenkin olla käyttämättä noita kirjaimia syistä, joita en tässä jaksa nyt eritellä. Mukavaahan tänne on itsekseen kirjoitella. --Memasa 23. syyskuuta 2011 kello 17.51 (EEST)

TEARS OF MAGDALENA yhtyeen artikkelin kääntäminen suomesta englanniksi

TEARS OF MAGDALENA yhtyeen artikkelin kääntäminen suomesta englanniksi

Onko halukkaita vaapaehtoisia hyvän englannin kielen omaavaa käännöshommiin SUOMESTA -ENGLANNIKSI ?? linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tears_of_Magdalena Kommentin jätti 85.156.239.236 (keskustelu) 24. syyskuuta 2011 kello 18.58

Voi olla ettei merkittävyys täyty, vaatimuksena kaksi albumia ja kunnon lähteet muustakin kuin riitelystä. [4] --Opa 24. syyskuuta 2011 kello 19.43 (EEST)

vai että 2 albumia? entäs sinkut? aikanaan tulee kyllä kunnon lähteitä ja haastatteluita on jo ollut useita ja 2. albumikin tulossa sitten joskus sinkkujen jälkeen, ei tässä enään riidellä kenenkään kanssa vaan bändi menee eteenpäin, onhan viralliset sivut jo tehty ja oma levy-yhtiökin. Kommentin jätti 85.156.239.236 (keskustelu) 24. syyskuuta 2011 kello 21.18

Sitten kun albumeita tulee, merkittävyyskynnyskin ylittyy, mutta ei ennen sitä (noilla on en-wikin puolella omat sääntönsä).--Urjanhai 24. syyskuuta 2011 kello 21.21 (EEST)

Von vai ei

Miten on, käytetäänkö saksalaisesta henkilöstä Joku von Jokunen myöhemmässä tekstissä "von Jokunen" vai "Jokunen"? Näkyy olevan käytössä molempia versioita. Viisastelija 25. syyskuuta 2011 kello 16.18 (EEST)

Ei von'ia voi kokonaan pois jättää, mutta tämän[5] mukaan von jätetään aakkostuksessa huomiotta, ainakin jos kyse on saksankielisistä nimistä. Käsittääkseni yleinen käytäntö on kirjoittaa nimi muotoon "Jokunen, von" tai "Jokunen, Joku von" kun on kyse aakkostettavasta listasta. Wikipediassa henkilönimet kirjoitetaan etunimi ensin, ja von luonnollisesti sinne väliin. Von-alkuisissa voisi olla uudelleenohjaus sekä "von Jokunen" että "Jokunen, von" muodoilla.--LemonKing 25. syyskuuta 2011 kello 19.09 (EEST)

Nyrkkisääntönä: jos etuliite kirjoitetaan pienellä, se ei ole osa sukunimeä. Jos se taas on isolla, niin se hyvin todennäköisesti on osa sukunimeä, mutta sekin kannattaa tarkistaa parista toisistaan riippumattomista lähteistä. Ainakin Hollannista (mukaan lukien entiset siirtomaat) löytyy henkilöitä, joiden sukunimeen kuuluu ihan virallisesti tuo etuliite.--Nedergard 26. syyskuuta 2011 kello 09.34 (EEST)

Ymmärtääkseni suomalaisten aatelisten kohdalla, joiden nimessä esiintyy etuliite von tai af, sitä käytetään kuitenkin osana sukunimeä myös juoksevassa tekstissä. Näin ainakin aina näkee tehtävän (siis myös Wikipedian ulkopuolella). Ulkomaisista en mene sanomaan. --Risukarhi 26. syyskuuta 2011 kello 09.43 (EEST)

Hollannissa etuliite ei (välttämättä) kerro aatelissuvusta, kuten ei yhdysvaltalaisissakaan nimissä. Vanhemmissa nimissä kyse on kotipaikasta, ja silloin nimi on usein suomennettu muotoon -lainen: Hildegard von Bingen > Hildegard Bingeniläinen. Tähän hollantilaistenkin nimien van liittyy. Nyky-Saksassa ei enää noteerata aatelissukuja, kuten ei juuri missään, ja von on liitetty virallisen nimen osaksi, jotta se säilyisi. Näille tunnuksille ei siten ole mitään yksiselitteistä ohjetta. --Abc10 26. syyskuuta 2011 kello 09.52 (EEST)

Todetaan vielä erikseen, että tunnus jätetään usein käytännössä pois: mehän emme puhu von Goethesta vaan Goethesta ja Goethe-instituutista. --Abc10 26. syyskuuta 2011 kello 09.54 (EEST)

Saksassa tiputetaan etu-/väliliitteet yms. käytännössä aina samalla pois kun etunimikin lähtee. Gopase+f 26. syyskuuta 2011 kello 09.56 (EEST)

Taiwanilaiset henkilöt

Miten taiwanilaisten henkilöiden etunimet kirjoitetaan oikeaoppisesti? Tarkoitan sellaisia nimiä, joissa on kaksiosainen etunimi, kuten Yang Chuan-Kwang. Siinä on molemmat osat etunimestä kirjoitettu isolla alkukirjaimella, mutta monissa nimissä (ja varmaan useammassa) tuo viivan jälkeinen etunimi on pienellä alkukirjaimella. Eli kumpi noista on oikea tapa kirjoittaa se nimi? Samanlaisia nimiä taitaa olla myös korealaisilla. --Stryn 25. syyskuuta 2011 kello 18.43 (EEST)

Käsittääkseni menisi pienellä, koska tavuviiva osoittaa tavujakoa eikä kahden nimen yhdistelmää. Translitteroinnissa sitä käytetään joskus osoittamaan konsonanttien kuuluminen eri tavuihin. Ilman tavumerkkiä tämän voisi lausua joko chuank-wang tai chuan-kwang. En nyt löytänyt Taiwanin kiinan virallista translitterointiohjetta, mutta periaate on sama kuin esim. thai-kielen translitteroinnissa (Notes, kohta 1).--Nedergard 26. syyskuuta 2011 kello 09.21 (EEST)

Pinyinillä nimi on Yang Chuanguang, joka on käytössä Taiwanillakin. --85.78.191.4 28. syyskuuta 2011 kello 18.00 (EEST)

Append

Mitäköhän tarkoittaa englannin sana append, kun kyseessä on jonkun pelin tai ohjelmiston lisäosa ~ jatko-osa? Onko sanalle suomenkielistä vastinetta? Koskee Vocaloidia jne. -Jylöstalo 26. syyskuuta 2011 kello 01.18 (EEST)

Lyhenne sanasta appendix eli liite?--91.155.200.2 26. syyskuuta 2011 kello 18.16 (EEST)

Kannattaako tai tarvitseeko tuo sana suomentaa?`-Jylöstalo 27. syyskuuta 2011 kello 18.56 (EEST)

Dubbaus

Monissa artikkeleissa on käytetty sanaa "dubbaus"? Onko termi ongelmallinen? Onko se puhekielinen? --Memasa 27. syyskuuta 2011 kello 12.27 (EEST)

"Jälkiäänitys" olisi oikeakielisempää, mutta lienee yleisessä käytössä tuntematon. Pitäisin suurempana ongelmana sanan "tähdittää" käyttöä "esiintymisen" tai "pääosan esittämisen" sijasta. Pitke 27. syyskuuta 2011 kello 16.13 (EEST)

Sivistyssanakirja (1998, Infokirjakauppa) dubbata (engl. dub 'äänittää') äänittää elokuvan puhe tavallisesti toiselle kielelle. Dubbaus, jälkiäänitys.

Dubbaus on ihan normaalia kieltä, sivistyssana, ei puhekieltä. Termi jälkiäänityskin esiintyy joskus, muistelen että vanhoissa kotimaisissa elokuvissa, jolloin äänitys tehtiin tutulla kielellä, mutta erikseen. --Htm 27. syyskuuta 2011 kello 17.03 (EEST)

Itselläni on sellainen tuntuma, että jälkiäänitys on käsitteenä laajempi kuin dubbaus. Jälkiäänitys voi käsitykseni mukaan viitata kaikkeen jälkikäteen tehtyyn äänittämiseen, kun taas dubbaus viittaa yksinomaan ääniraidan tekemiseen jollain muulla kielellä kuin elokuvan alkuperäiskieli. Mikäli tämä olettamus pitää paikkansa, on johdonmukaisempaa käyttää sanaa dubbaus, olettaen että sana sopii käytettäväksi tietosanakirjassa. Kun ko. sana löytyy vieläpä sivistyssanakirjasta, niin voidaan olettaa, että näin on. --Memasa 27. syyskuuta 2011 kello 18.38 (EEST)

Mikään ei edellytä, että kieli vaihtuu. Tätähän harrastetaan joskus esim. musikaaleissa, kun halutan tietty kasvo tanssimaan ja näyttelemään, mutta tältä puuttuu laulutaito. (Sanoo en-wiki). Ja myös sensuuritarkoituksessa on dubattu tiettyjen tuhmien sanojen päälle. Pitke 27. syyskuuta 2011 kello 19.25 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjassa dubata ja dubbaus on merkitty arkikielisiksi. (Ehkä ne silti voivat sopia johonkin yhteyteen luontevammin kuin jälkiäänittää ja jälkiäänitys, vähän vaikea sanoa ilman esimerkkitapausta.) --Ryhanen 27. syyskuuta 2011 kello 19.09 (EEST)

Artikkelissa Arttu Wiskari käytin sanoja "suomeksi puhuttu versio ilmestyi". En nyt muista, millä logiikalla tähän ratkaisuun päädyin, sekään kun ei ole täysin ongelmaton, jos oikein pilkkua viilataan. Miksen kirjoittanut esim. "suomeksi jälkiäänitetty versio ilmestyi..."? --Memasa 27. syyskuuta 2011 kello 19.36 (EEST)

Korvaan sanan "puhuttu" sanalla "ääninäytelty". --Memasa 27. syyskuuta 2011 kello 21.43 (EEST)

"Ääninäytellä" on huono verbi, outo muodoste, jonka alkuperää tässä mietin. Näyttelemiseenhän liittyy käytännössä aina ääni. Luontevaa suomea sana ei ole, vaikka näyttäisi rinnastuvan esimerkiksi kuvanauhoittamiseen, jonka pohjana on kuitenkin "kuvanauha", mutta mikä on ääninäyttelemisen pohjalla? Ehkä on ollut tarvetta kohottaa profiilia näyttelemisellä. Kielitoimiston sanakirja antaa arkikieliselle dubbaamiselle käyttökelpoisemmaksi vaihtoehdoksi sanan "jälkiäänittää", joka on siis suositeltava sana tähän tehtävään. --Abc10 29. syyskuuta 2011 kello 15.39 (EEST)

Eri mieltä. "Ääninäyttely" on mielestäni nimenomaan luonteva sana, jonka merkitys on helppo ymmärtää: näyttelemistä äänen perusteella. Se myös sanana korostaa äänen tuottajan, siis näyttelijän, merkitystä tulkitsevana taitelijana toisin kuin "jälkiäänitys", joka kuulostaa lähinnä tekniseltä proseduurilta. Lisäksi "ääninäyttelystä" on erittäin helppo muodostaa selkeämerkityksinen tekijäsana, "ääninäyttelijä", kun taas "jälkiäänittäjä" viittaa enemminkin äänien miksaajaan tai nauhoittajaan, ja esimerkiksi "jälkiäänitysnäyttelijä" olisi sanana kömpelö ja outo. "Ääninäyttelyn" etuna on myös liittyminen koko näyttelyteeman sanastoon, jolloin voidaan puhua myös esimerkeiksi "äänirooleista" erotuksena tavallisista rooleista. Mielestäni "jälkiäänitys" sopii käytettäväksi lähinnä teknisiin osuuksiin (esimerkiksi "elokuvan jälkiäänitys oli ongelmallista, joska mikrofonit..." tai "elokuva on jälkiäänitetty myös ruotsiksi useita kertoja..."). Verbin "ääninäytellä" tilalla suosisin vaihtoehtoja "jälkiäänittää" (teknisissä kuvauksissa), muuten "esiintyy", "näytellä" tai tarvittaessa, erotuksena muusta näyttelemisestä, "näytellä ääniroolissa". Pitke 29. syyskuuta 2011 kello 16.35 (EEST)

Jos Wikipediassa olisi tykkää-nappula, niin painaisin sellaista tuon Pitken kommentin kohdalla. Pitäis vissiin tehdä jotain myös tälle Facebook-addiktiolle. --Memasa 1. lokakuuta 2011 kello 18.16 (EEST)

Kappas, myös mun tekee aina silloin tällöin mieli "tykätä" käyttäjien kommenteista. Ehkä sellainenkin ominaisuus joskus tänne saataisiin. :) -DragonMaster- 1. lokakuuta 2011 kello 18.29 (EEST)

DragonMaster, mä tykkään sun kommentista. Hymiö ajakoon saman asian. :)--Memasa 1. lokakuuta 2011 kello 18.41 (EEST)

Minustakin 'ääninäytelty' toimii hyvin. Ääninäyttelijäkin kun on ennestään käytetty, tuttu sana. --WikiCraft 4. lokakuuta 2011 kello 19.55 (EEST)

Juuri näin. ––Crimson Cherry Blossom™ 4. lokakuuta 2011 kello 20.02 (EEST)

Kunnia-mallineen tuottava nappula

Nappulan tuottama otsikko "Perättömän tai yksityisyyden suojaa loukkaavan tiedon lisääminen on määritelty rikoslaissa kunnianloukkaukseksi" on ristiriidassa mallineen sisällön (ja Suomen lain) kanssa. --Iisak Lehtinen 29. syyskuuta 2011 kello 15.02 (EEST)

Millä tavalla? Pitke 29. syyskuuta 2011 kello 16.36 (EEST)

Otsikon mukaan yksityisyyden suojan loukkaus on kunnianloukkaus, ja näinhän asia ei ole. Mallineen tekstistä se käy jo ilmi, mutta otsikko on jäänyt päivittämättä. --Iisak Lehtinen 3. lokakuuta 2011 kello 22.27 (EEST)

Joo, täällä nyt on kaikkea vanhaa sälää, veisi tuhannen vuotta päivittää erilaisia järjestelmäviestejä edes suurin piirtein oikeiksi. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja kunnianloukkaus ovat samantyyppisiä rikoksia ja ei tuon lätkän vastaanottanut kykene ymmärtämään eroa, kun se on jo muutenkin vaikeaa. Vaikea keksiä tähän hätään parempaakaan muotoilua, ajanee asiansa ihan hyvin. --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 03.15 (EEST)

"Varoitus loukkaavan sisällön lisäämisestä" tai sentapainen olisi sekä selvempi että oikein. --Iisak Lehtinen 4. lokakuuta 2011 kello 13.02 (EEST)

Täytyy nyt oikein testata tuota itse. --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 17.50 (EEST)

Jeps, minun ehdotukseni olisi "varoitus yksityisyyden suojaa tai kunniaa loukkaavan tiedon lisäämisestä". Ihan hyvä, Iisak, että otit asian esille. Mietin tätä asiaa aikanaan tehdessäni muutoksia Kunnia-mallineeseen, mutta jätin sen sikseen. Nyt pitäisi vielä vakuuttaa joku ylläpitäjistä muuttamaan tuon nappulan tuottama yhteenvetoteksti oikeammaksi. Tuo Iisakin muotoilu toki on kaikkein selvin, mun versiossani eritellään, mitä loukataan. --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 23.47 (EEST)

Mjuu. Minusta otsikko tulisi pitää lyhimpänä mahdollisena; tarkemmat tiedot itse mallineen tekstissä. --Iisak Lehtinen 4. lokakuuta 2011 kello 23.50 (EEST)

Malline siis löytyy täältä. --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 23.53 (EEST)

Pitemmässä versiossa eritellään, että loukataan kunniaa ym, kun taas lyhyemmässä puhutaan pelkästä loukkauksesta, joka voi olla esim. Wikipedian omien sääntöjen määrittelemä henkilökohtainen hyökkäys. --Pxos 4. lokakuuta 2011 kello 23.58 (EEST)

Niin juu, totta. --Iisak Lehtinen 4. lokakuuta 2011 kello 23.59 (EEST)

Doping

Onko lainasana doping jo täysin suomenkielistynyt, jolloin se siis olisi lausuttava [doping] vain onko se edelleen englantilaisittain [douping]? Mikäli viime mainittu, ilmeisesti doping-artikkeliin olisi hyvä laittaa lausuntaohje. --85.77.126.212 30. syyskuuta 2011 kello 02.09 (EEST)

Ääntäminen ei yleensä lukeudu kielenhuollon keskeisimpiin tehtäviin. Tässäkin tapauksessa on aivan se ja sama kuinka kyseisen sanan ääntää. Kaikkein yleisin ääntämys lienee [doopiŋ]. Iivarius 30. syyskuuta 2011 kello 08.26 (EEST)

Itse olisin veikannut yleisimmäksi ääntämystä [douppiŋ], mutta pitäisi kuunnella, mitä ihmiset oikeasti sanovat. --Silvonen 30. syyskuuta 2011 kello 15.59 (EEST)

Joo, eiköhän pitkä klusiili sittenkin ole mukana. Ylen urheiluohjelmia radiosta olen lähinnä käyttänyt havainnointimateriaalina tässä, ja niissä ei diftongia ole. Iivarius 30. syyskuuta 2011 kello 16.03 (EEST)

Yleensä kai kirjoitusasu pyritään sopeuttamaan ääntämisen mukaiseksi eikä toisinpäin, mitä ei ole tapahtunut, joten se on edelleen sitaattilaina englannista. --Mikko Paananen 30. syyskuuta 2011 kello 16.12 (EEST)

Kiitos vastauksestasi Mikko! Kolme edeltävää vastausta kiertelyä ja kaartelua, jonkinasteista vähättelyä tyyliin "tyhmä kysymys". Nyt kuitenkin selvisi :) --85.77.122.114 7. lokakuuta 2011 kello 11.54 (EEST)

Laillisuusaste

Saksalaisen lääkefirman sivulla lukee "Legal status:Not scheduled" koskien 2-Bromo-LSD:tä. Mitähän se mahtaa tarkoittaa?--RicHard-59 30. syyskuuta 2011 kello 15.48 (EEST)

Veikkaisin "laillisuus(käsittely): ei suunnitteilla". Pitke 30. syyskuuta 2011 kello 16.19 (EEST)

Tutkailin tuota lääkefirman linkkiä ja lisäksi englannin sanakirjaa. Tässä tapauksessa näyttäisi siltä, että sana schedule ei tarkoita sitä tavallisinta eli aikataulua, vaan taulukkoa. Tuon Not scheduled -toteamuksen vieressä olevat hyperlinkit nimittäin johtavat sivuille, joilla on eri maiden lainsäädäntöön pohjautuvia huumausaineluokittelutaulukoita, tarkemmin sanottuna ilmeisesti kemiallisista aineista, joiden valmistus ja myynti on erityissäädeltyä huumaavien tai hallusinogeenisten ominaisuuksien vuoksi. Noihin taulukoihin viitataan sanalla schedule. Ymmärtääkseni käännös tuolle 'Legal status: Not scheduled' olisi näin ollen esim. 'Lainsäädännön mukainen huumausaineluokka: ei luokiteltu' tai suoremmin 'Ei luokiteltu huumausaineeksi'. Jos ainetta koskevista suomen- ja englanninkielisistä wikiartikkeleista oikein ymmärrän, niin vaikka aine on yksi LSD-tyyppi, sillä ei kuitenkaaan ole huumaavia ominaisuuksia, minkä vuoksi sitä ei ole sisällytetty huumausainetaulukoihin. --WikiCraft 4. lokakuuta 2011 kello 20.35 (EEST)

Kotuksen sukunimien taivutuspalvelu

HS kertoo, että Kotus avaa tänään palvelun, josta voi tarkistaa sukunimien oikean taivutusmuodon. Lehtijutussa nostetaan esimerkiksi Lonka, jonka oikea taivutusmuoto on jatkossa Longan - ei Lonkan. --Ras 10. lokakuuta 2011 kello 09.46 (EEST)

Red Hot Chili Peppers -artikkeli kaipaisi kielenhuoltoa

Näitä varmaan riittää, mutta tämä otsikossa mainittu artikkeli on kieleltään joka suhteessa jo lähes säälittävä. Tietosisällössä ei liene puutteita, kenties käännös englannin kielestä? Joka osaa ja viitsii, voisi lisätä artikkeliin sen parantamista pyydetty - vai mikäseoli - tunnuksen.

ystävällisesti

NN Kommentin jätti 188.67.164.42 (keskustelu)

Käyn merkitsemässä puolestasi. Pitke 11. lokakuuta 2011 kello 11.57 (EEST)

Enpäs taidakaan. Vilkaisin sitä ja joku on käynyt korjaamassa sitä, tai sitten käytät aika vahvaa kieltä pilkkuvirheistä. Kerrohan tarkemmin minkälaista sotkua siellä on niin voidaan korjata se saman tien. Jos jätän pelkän korjattava-lätkän perusteluillasi, joku poistaa sen pikapikaa tuumien, ettei se nyt niin paha ole. Pitke 11. lokakuuta 2011 kello 12.06 (EEST)

Luin vähän alkua ja ihan normaalilta vaikutti. Pilkoin alkukappaletta, ja sen rakennetta voisi miettiä. --Checkpointcharlie 11. lokakuuta 2011 kello 17.11 (EEST)

Oliko kyse yhtyeen artikkelista vai albumiartikkelista The Red Hot Chili Peppers (albumi)?--WikiCraft 11. lokakuuta 2011 kello 21.32 (EEST)

Tundraluokat

Tässä olisi sivu, jossa on vähän pureksittavaa aktiivisille kielenhuoltajille: tundraluokat. Toisaalta näitä muutamia kielellisiä pohjanoteerauksia voisi siistiä lakaisukoneella, sillä kirjoittajan pohjimmainen ajatus tuskin tulee koskaan selviämään. --Orf 13. lokakuuta 2011 kello 01.22 (EEST)

Ei kyllä välttämättä johdu vain kirjoittajasta, voi olla lähteetkin aika sekavia. Usein olen kieli- ja kulttuuritieteiden puolella törmännyt venäläisten tutkijoiden mielenkiintoisiin näkemyksiin, enkä ihmettelisi, vaikka luonnontieteellisellä puolella olisi samankaltaisia ongelmia. Voisin koettaa hankkia noita lähteitä käsiini. Iivarius 13. lokakuuta 2011 kello 01.27 (EEST)

Kyllä mä olen aika vahvasti sitä mieltä, että ongelmat johtuvat juurikin kirjoittajasta. En ole tainnut vielä yhtään järkeenkäypää tekstiä merikannolta lukea. --albval(keskustelu) 13. lokakuuta 2011 kello 16.49 (EEST)

Juuri kirjoitettu Elämälle tärkeät alkuaineet vaikuttaa hyvinkin järkeenkäyvältä. Iivarius 13. lokakuuta 2011 kello 16.59 (EEST)

Tosin bakteerin kuivapainoa lukuun ottamatta täysin lähteetön. Määritelmä on myös käsittämätön: mitä tarkoittaa tärkeä, välttämätöntä? Missä menee tärkeän raja, kuinka vähän alkuainetta tarvitaan, että se on vähemmän tärkeä? Nykyinen määritelmä on ainakin täyttä kukkua. --albval(keskustelu) 13. lokakuuta 2011 kello 17.10 (EEST)

Eipä ole omissa artikkeleissakaan määritelmälle lähteitä, vaikkapa Merimarunassa. Ja ei, ei se ole käsittämätön, minä käsitin sen varsin hyvin. Prosentti näyttäisi olevan sopiva määrä tärkeällä. Ja lähteettömyys ei ole ongelma. Iivarius 13. lokakuuta 2011 kello 17.14 (EEST)

Ai nyt käydään kiinni jo minunkin artikkeleihini. Saanen huomauttaa, että merimarunaan on lähde merkitty koko tekstille. Lähteettömyys ei ehkä ole ongelma sinulle, mutta monille muille se on. Mistäs lähteestä tuo prosentti on repäisty? --albval(keskustelu) 13. lokakuuta 2011 kello 17.21 (EEST)

Tosiaankin Merikannolta tulee usein hyvinkin sekavaa tekstiä, viitteet on merkitty miten sattuu - usein hyvin epämääräisesti. Olen huomauttanut ja pyytänyt tarkempia lähteitä käyttäjältä, mutta niitä ei ole ilmestynyt. Esimerkki. –Makele-90 13. lokakuuta 2011 kello 17.26 (EEST)

Pelaajien alkuosat nominatiiviin vai genetiiviin?

Luokka:Rugbypelaajat siirrettiin näköjään tänään nimelle Luokka:Rugbynpelaajat, mutta tämä taitaisi vaatia yleisempää keskustelua. Osassa luokan Luokka:Urheilijat alaluokista yhdyssanan alkuosa on genetiivissä (esim. Luokka:Kriketinpelaajat tai Luokka:Poolonpelaajat), osassa taas nominatiivissa (esim. Luokka:Tennispelaajat tai Luokka:Softballpelaajat). Sitten on vielä erikseen kirjoitettu Luokka:Salibandyn pelaajat. Pitäisikö näitä yhdenmukaistaa vai vain jättää silleen? En tiedä, onko mikään vaihtoehto varsinaisesti väärin. Kielitoimiston sanakirjasta 1.0:sta löysin vain esimerkit golfinpelaaja ja kortinpelaaja, mutta Kotuksen henkilökunnan kirjoituksista löytyy ainakin tennispelaaja. --Silvonen 14. lokakuuta 2011 kello 20.22 (EEST)

Tennispelaaja taitaa olla käytetympi muoto kuin tenniksenpelaaja, ainakin Google-haun perusteella. Ja kyllä se kuulostaakin paremmalta. Joihinkin urheilulajeihin puolestaan genetiivi sopiikin paremmin, kuten tuo rugbynpelaajat; rugbypelaajat kuulostaa vähän hassulta. --Stryn 14. lokakuuta 2011 kello 20.33 (EEST)

Nominatiivi tuntui rugbyssa oudolta, siksi siirsin. Suomen kieli ei tässä ole välttämättä aivan johdonmukainen, ainakaan käytännössä. --Abc10 14. lokakuuta 2011 kello 20.49 (EEST)

Wikipedian sisäisesti käytetyt lyhenteet

Muistan, kun uutena käyttäjänä monet täällä sisäisesti käytetyt lyhenteet olivat outoja ja silloin – kuten edelleenkin– sivu Wikipedia:Lyhenteet ohjaa ainoastaan muokkausyhteenvedossa käytettäviin lyhenteisiin. Puuttuu kokonaan keskustelusivuilla käytettävät lyhenteet, ja miksei myös muutkin teknisten velhojen käyttämät termit (parsia, purkkakorjaus, hilavitkutinsäätely ja mitä vielä). Ymmärryksen helpottamiseksi ehdotan, että tähän keskusteluun voisi kerätä muutamia yleisimmin esiintyviä termejä, jotka voisi koota sitten johonkin "Tietoja Wikipediasta" -portaalin alle linkiksi. Luon tähän alle kaikkien vapaasti muokattavissa ja täydennettävissä olevan listan. Yksi sen tarkoitus on selvittää, onko lyhenteitä niin paljon käytössä, että niitä kannattaisi edes erikseen kirjata minnekään. Uusien käyttäjien panos on erityisen tervetullut! --Pxos 14. lokakuuta 2011 kello 21.50 (EEST) Muutettu 14. lokakuuta 2011 kello 22.41 (EEST)

Wikipediassa on käytössä myös erityinen Sanasto, mutta sen täydentämiseksi nämä esityöt olisi hyvä käydä täällä kahvihuoneessa, joka on näkyvämpi foorumi. --Pxos 14. lokakuuta 2011 kello 22.17 (EEST)

Kryptiset termit (tätä saa muokata!)

Huom! Luettelo on toistaiseksi järjestämätön.

• VLK = Välityslautakunta
• YP tai yp = ylläpitäjä
• KT (harv.) = käyttäjätunnus
• SA, SS = suositeltu artikkeli, HA = hyvä artikkeli, LA = lupaava artikkeli
• IP = (useimmiten) IP-muokkaaja, Internet-osoitteella esiintyvä muokkaaja, jolla ei ole Wikipediassa rekisteröityä käyttäjätunnusta
• diff eli diffi = (mille tahansa) Wikipedian sivulle tehdyn yksittäisen muokkauksen ero aikaisempaan versioon, jonka saa esille sivuhistoriasta. Esimerkiksi tämä [6]
• NPOV
• HH = henkilökohtainen hyökkäys

Sanoja

• Ruoririitely: ylläpitäjien erimielisyydet siitä, miten voimakkaita toimenpiteitä jokin häiriökäyttäytyminen vaatii
• Merkityksettömyys: aiheen toisijaisuus Wiki-tietosanakirjan kannalta

Hänittely hämää

Jostain ammoisilta ajoilta muistelen äidinkielenopettajani neuvoneen henkilöstä kirjoitettaessa, että virkkeissä käytetään vuoroin erisnimeä ja hän-persoonapronominia. "Pekka on poika. Hän on pieni. Pekalla on koira. Hän pitää koirasta."...jne. Mikä on nykykielitieteen kanta? Henkilökohtaisesti minua ärsyttää "hänittely", eli erityisesti henkilöartikkeleissa virkkeestä toiseen jatkuva "Hän teki sitä. Sitten hän meni sinne. Hän saavutti suuria. Lopulta Virtanen kuoli". Onko olemassa ohjetta vai liikutaanko henkilökohtaisella makujäällä, joka voi olla heikko. Viisastelija 15. lokakuuta 2011 kello 16.23 (EEST)

Mä en tiedä mitään nykykielitieteestä, mutta vankka mielipiteeni on, että aloitetaan nimellä ja liian pitkät hän-ketjut katkotaan jossain kohtaa mutta ei välttämättä joka toisessa kohdassa. Jos edellisessä lauseessa mainitaan jonkun toisen henkilön nimi, niin silloin seuraavassa ei selvyyden vuoksi käytetä häniä vaan mainitaan nimi. --Lax 15. lokakuuta 2011 kello 16.28 (EEST)

Minäkin sanon mutulla, että joka kerta ei tarvitse vaihtaa erisnimen ja persoonapronominin kesken, mutta ei kuitenkaan toisteta kumpaakaan (liian) monta kertaa putkeen. Lisäksi uuden kappaleen alkaessa käytetään aina erisnimeä ensin. –Kooma (keskustelu) 15. lokakuuta 2011 kello 16.38 (EEST)

Siihen ei voi antaa eksaktia ohjetta, pitää vaan soveltaa tyylitajua. Toiset sitten korjaa perästä. --Ulrika 15. lokakuuta 2011 kello 16.41 (EEST)