Ero sivun ”Karjalan kirjonta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Kattila, Ingria, 1892 - Finnic dress - Museum of Cultures (Helsinki) - DSC04817.JPG|thumb|Karjalaistyyppistä kirjontaa kansallispuvun hameessa.]] |
|||
'''Karjalainen kirjonta''' on etupistokirjontaa eli luotosompelua. Se levisi [[Karjala]]an [[Venäjä]]n kautta luultavasti keskiajan lopulla. Karjalainen kirjonta tehdään tyypillisesti punaisella langalla valkoiselle tai mustalle kankaalle tai valkoisella langalla punaiselle kankaalle. Yleisimpiä karjalan kirjonnan aiheita ovat [[kasvi]]- ja [[kukka]]-aiheet, sekä niiden väliin sijoitetut riikinkukot, [[elämänpuu]]t, taruolennot sekä ihmiskuvat. Kangas on yleensä [[pellava]]- tai puuvillakangasta, josta voidaan helposti havaita loimi- ja kudelankojen lukumäärä. Tiheäkudoksisissa kankaissa voidaan käyttää harvasidoksista apukangasta työn helpottamiseksi. |
'''Karjalainen kirjonta''' on etupistokirjontaa eli luotosompelua. Se levisi [[Karjala]]an [[Venäjä]]n kautta luultavasti keskiajan lopulla. Karjalainen kirjonta tehdään tyypillisesti punaisella langalla valkoiselle tai mustalle kankaalle tai valkoisella langalla punaiselle kankaalle. Yleisimpiä karjalan kirjonnan aiheita ovat [[kasvi]]- ja [[kukka]]-aiheet, sekä niiden väliin sijoitetut riikinkukot, [[elämänpuu]]t, taruolennot sekä ihmiskuvat. Kangas on yleensä [[pellava]]- tai puuvillakangasta, josta voidaan helposti havaita loimi- ja kudelankojen lukumäärä. Tiheäkudoksisissa kankaissa voidaan käyttää harvasidoksista apukangasta työn helpottamiseksi. |
||
Versio 13. huhtikuuta 2015 kello 23.24
Karjalainen kirjonta on etupistokirjontaa eli luotosompelua. Se levisi Karjalaan Venäjän kautta luultavasti keskiajan lopulla. Karjalainen kirjonta tehdään tyypillisesti punaisella langalla valkoiselle tai mustalle kankaalle tai valkoisella langalla punaiselle kankaalle. Yleisimpiä karjalan kirjonnan aiheita ovat kasvi- ja kukka-aiheet, sekä niiden väliin sijoitetut riikinkukot, elämänpuut, taruolennot sekä ihmiskuvat. Kangas on yleensä pellava- tai puuvillakangasta, josta voidaan helposti havaita loimi- ja kudelankojen lukumäärä. Tiheäkudoksisissa kankaissa voidaan käyttää harvasidoksista apukangasta työn helpottamiseksi.
Käspaikka lienee tunnetuin tekstiili, jota on koristeltu karjalaisella kirjonnalla. Käspaikka on pitkä ja kapea pyyheliina. Sen koristeluun on käytetty muitakin tekniikoita kuin etupistokirjontaa.
Katso myös
Lähteet
- Stenij, Maija & Ollila, Aino: Karjalan kirjonta. 5. painos (1. painos 1946). Porvoo: WSOY, 1959.
- Suomen käsityön museo