Ero sivun ”Itämerensuomalainen mytologia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Katso myös |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} |
|||
'''Itämerensuomalaisten kansojen mytologioilla''' on monia yhteisiä piirteitä, jotka selittää itämerensuomalaisten läheinen kielellinen sukulaisuus, yhteinen alkuperä, maantieteellinen läheisyys ja yhteinen runomitta. [[Kalevalamitta|Kalevalainen runomitta]] on itämerensuomalaisten kansojen oma runomitta, jota ei tunneta muilta kansoilta. Monet itämerensuomalaisille yhteiset myytit on runoiltu juuri kalevalamittaan. Kalevalamittaista eli niin sanottua [[kalevalainen runous|kalevalaista runoutta]] tunnetaan tai on tunnettu kaikkien itämerensuomalaisten kansojen keskuudesta ilmeisesti lukuun ottamatta [[vepsäläiset|vepsäläisiä]], joiden kieli sopii huonosti kalevalamittaan. Joidenkin mukaan runomitta on ollut olemassa jo itämerensuomalaisen kantakielen aikana ennen kuin itämerensuomalaiset kielet erkanivat toisistaan. Myös itämerensuomalaisten keskuudessa laajimmin tunnettuja myyttejä pidetään hyvin vanhoina. Nekin saattavat periytyä jo kantakielen hajoamista edeltävältä ajalta. Uudemmat myyttiaiheet ovat jääneet paikallisiksi, eivätkä ole levinneet kaikille itämerensuomalaisille kansoille. Paikallisiksi ovat jääneet myös historiallisen ajan aiheet, kuten [[virolainen mytologia ja muinaisusko|virolaisessa mytologiassa]] taistelu saksalaisia vastaan ja suomalaisessa mytologiassa [[Elinan surmavirsi]]. |
'''Itämerensuomalaisten kansojen mytologioilla''' on monia yhteisiä piirteitä, jotka selittää itämerensuomalaisten läheinen kielellinen sukulaisuus, yhteinen alkuperä, maantieteellinen läheisyys ja yhteinen runomitta. [[Kalevalamitta|Kalevalainen runomitta]] on itämerensuomalaisten kansojen oma runomitta, jota ei tunneta muilta kansoilta. Monet itämerensuomalaisille yhteiset myytit on runoiltu juuri kalevalamittaan. Kalevalamittaista eli niin sanottua [[kalevalainen runous|kalevalaista runoutta]] tunnetaan tai on tunnettu kaikkien itämerensuomalaisten kansojen keskuudesta ilmeisesti lukuun ottamatta [[vepsäläiset|vepsäläisiä]], joiden kieli sopii huonosti kalevalamittaan. Joidenkin mukaan runomitta on ollut olemassa jo itämerensuomalaisen kantakielen aikana ennen kuin itämerensuomalaiset kielet erkanivat toisistaan. Myös itämerensuomalaisten keskuudessa laajimmin tunnettuja myyttejä pidetään hyvin vanhoina. Nekin saattavat periytyä jo kantakielen hajoamista edeltävältä ajalta. Uudemmat myyttiaiheet ovat jääneet paikallisiksi, eivätkä ole levinneet kaikille itämerensuomalaisille kansoille. Paikallisiksi ovat jääneet myös historiallisen ajan aiheet, kuten [[virolainen mytologia ja muinaisusko|virolaisessa mytologiassa]] taistelu saksalaisia vastaan ja suomalaisessa mytologiassa [[Elinan surmavirsi]]. |
||
Versio 25. kesäkuuta 2015 kello 14.44
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Itämerensuomalaisten kansojen mytologioilla on monia yhteisiä piirteitä, jotka selittää itämerensuomalaisten läheinen kielellinen sukulaisuus, yhteinen alkuperä, maantieteellinen läheisyys ja yhteinen runomitta. Kalevalainen runomitta on itämerensuomalaisten kansojen oma runomitta, jota ei tunneta muilta kansoilta. Monet itämerensuomalaisille yhteiset myytit on runoiltu juuri kalevalamittaan. Kalevalamittaista eli niin sanottua kalevalaista runoutta tunnetaan tai on tunnettu kaikkien itämerensuomalaisten kansojen keskuudesta ilmeisesti lukuun ottamatta vepsäläisiä, joiden kieli sopii huonosti kalevalamittaan. Joidenkin mukaan runomitta on ollut olemassa jo itämerensuomalaisen kantakielen aikana ennen kuin itämerensuomalaiset kielet erkanivat toisistaan. Myös itämerensuomalaisten keskuudessa laajimmin tunnettuja myyttejä pidetään hyvin vanhoina. Nekin saattavat periytyä jo kantakielen hajoamista edeltävältä ajalta. Uudemmat myyttiaiheet ovat jääneet paikallisiksi, eivätkä ole levinneet kaikille itämerensuomalaisille kansoille. Paikallisiksi ovat jääneet myös historiallisen ajan aiheet, kuten virolaisessa mytologiassa taistelu saksalaisia vastaan ja suomalaisessa mytologiassa Elinan surmavirsi.
Suomalaisen mytologian ja kansanperinteen lähimmät vastineet löytyvät karjalaisilta. Tutkijat luokittelevat kansanperinteen osalta Suomen ja Itä-Karjalan yhteiseksi suomalais-karjalaiseksi perinnealueeksi (runouden kannalta suomalais-karjalaiseksi runoalueeksi), jota toisinaan käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -teos on pyrkinyt kokoamaan tämän runoalueen kansanrunot. Näiden ryhmien mytologia ja kansanperinne ovat erityisen läheisiä toisilleen, kun taas esimerkiksi virolaisten kansanperinne ja mytologia ovat hieman kaukaisempia.
Kalevanpojat
Myyttiset hahmot Kalevanpojat tunnetaan niin Virossa, Suomessa kuin Karjalassakin, usein muinaisina jättiläisinä.
"Vesilinnun kansa"
Vesilinnuilla on erityinen asema itämerensuomalaisten mytologiassa. Vesilintu on luonut maailman (katso: maailman synty), ja jotkut vesilinnut, kuten joutsen, olivat pyhiä. Viron entinen presidentti Lennart Meri onkin nimittänyt itämerensuomalaisia vesilinnun kansaksi.