Ero sivun ”Norsulinnut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
päivitystä
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
{{Taksonomia/eläimet
| nimi =Norsulinnut
| nimi = Norsulinnut
| kuva =Aepyornis maximus.jpg
| kuva = Aepyornis maximus.jpg
| leveys = 250
| leveys =
| status = Hävinnyt
| kuvateksti = ''[[Aepyornis maximus]]in'' luuranko ja muna
| kuvateksti = ''[[Aepyornis maximus]]in'' luuranko ja muna
| domeeni = [[Eukaryootit]] Eucarya
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| alajakso = [[Selkärankaiset]] Vertebrata
| alajakso = [[Selkärankaiset]] Vertebrata
| luokka = [[Linnut]] Aves
| luokka = [[Linnut]] Aves
| osaluokka = [[Palaeognathae]]
| lahko = [[Strutsilinnut]] Struthioniformes
| lahko = '''Aepyornithiformes'''
| heimo = Norsulinnut<br>'''Aepyornithidae'''
| heimo = Norsulinnut<br>'''Aepyornithidae'''
| heimo_auktori =[[Charles Lucien Bonaparte|Bonaparte]], 1853
| heimo_auktori = [[Charles Lucien Bonaparte|Bonaparte]], 1853
| jako = Suvut<ref name="Unexpected">{{Lehtiviite|Tekijä=Hansford, James P. & Turvey, Samuel T.|Otsikko=Unexpected diversity within the extinct elephant birds (Aves: Aepyornithidae) and a new identity for the world's largest bird|Julkaisu=Royal Society Open Science|Ajankohta=26.9.2018|Vuosikerta=5|Numero=9|Sivut=181295|Julkaisija=The Royal Society|Pmid=30839722|Doi=10.1098/rsos.181295|Issn=2054-5703|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6170582/|Viitattu=24.6.2021|Kieli={{en}}}}</ref>
| jako = Lajit
⚫
| jaot = * ''[[Aepyornis]]''
| jaot = * [[Isonorsulintu]]<ref>[http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/poistetut-muutetut_lajit.shtml Birdlife.fi]</ref> ''Aepyornis maximus''
* ''[[Aepyornis hildebrandti]]''
* ''[[Mullerornis]]''
* ''[[Aepyornis gracilis]]''
* ''[[Vorombe]]''
⚫
| wikispecies = Aepyornithidae
⚫
* ''[[Aepyornis medius]]''
⚫
| commonscat = Aepyornithidae
⚫
* ''[[Aepyornis titan]]''
⚫
* ''[[Mullerornis betsilei]]''
⚫
* ''[[Mullerornis agilis]]''
* ''[[Mullerornis rudis]]''
⚫
| wikispecies =Aepyornithidae
⚫
| commonscat =Aepyornithidae
}}
}}
'''Norsulinnut''', vanhoilta nimiltään '''elefanttilinnut''', '''madagaskarinstrutsit''' tai '''jättiläisstrutsit''', (''Aepyornithidae'') on [[sukupuutto]]on kuollut heimo [[strutsilinnut|strutsilintuihin]] kuuluneita lentokyvyttömiä [[lintu]]lajeja. Heimoon kuului kaksi sukua, ''Aepyornis'' ja ''Mullerornis''. Ennen katoamistaan [[1650-luku|1650-luvulla]] nämä linnut asuttivat [[Madagaskar]]in saarta.
'''Norsulinnut''', vanhoilta nimiltään '''elefanttilinnut''', '''madagaskarinstrutsit''' tai '''jättiläisstrutsit''', (Aepyornithidae) on [[sukupuutto]]on kuollut heimo lentokyvyttömiä [[lintu]]lajeja. Heimoon kuuluu kolme sukua ja neljä lajia<ref name="Unexpected" />. Ne asuttivat [[Madagaskar]]in saarta ennen katoamistaan [[1650-luku|1650-luvulla]].


Malagassin kielellä linnun nimi on '''Vorompatra''', mikä tarkoittaa suolintua. On esitetty, että [[rok-lintu|rok-linnun]] legenda olisi syntynyt norsulinnusta.
Malagassin kielellä linnun nimi on ''Vorompatra'', joka tarkoittaa suolintua. On esitetty, että [[Rok-lintu|rok-linnun]] legenda olisi syntynyt norsulinnusta.


Eräs norsulintulaji, ''[[Vorombe titan]]'', oli suurin tunnettu koskaan elänyt lintulaji. Se saattoi kasvaa kolme metriä korkeaksi ja jopa 800 kilogramman painoiseksi.<ref name="Unexpected" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.sciencedaily.com/releases/2018/09/180926082706.htm| Nimeke = World's largest ever bird has been named: Vorombe titan: Madagascar's giant elephant birds receive 'bone-afide' rethink| Tekijä = | Julkaisu = ScienceDaily| Ajankohta = 26.9.2018| Viitattu = 24.6.2021| Kieli = {{en}}}}</ref>
⚫
Norsulinnut olivat maailman suurimpia [[Historiallinen aika|historiallisena]] aikana eläneitä lintuja. Ne saattoivat olla yli kolme metriä korkeita ja painaa yli 450 kilogrammaa. Norsulintujen [[Luu|luita]] ja [[Muna|munia]] on löydetty melko paljon. Muna voi olla ympärysmitaltaan yli metrin, pituudeltaan yli 30 senttimetriä ja tilavuudeltaan 160 [[kana]]nmunan, eli noin kahdeksan litran,<ref name="järvinen">{{Kirjaviite | Tekijä = Järvinen, Olli; Miettinen, Kaarina| Nimeke = Sammuuko suuri suku? – Luonnon puolustamisen biologiaa| Vuosi = 1987| Sivu = 53| Julkaisupaikka = Vantaa| Julkaisija = Suomen luonnonsuojelun tuki Oy| Tunniste = ISBN 951-9381-20-1 }}</ref> suuruinen. Suurimmat tunnetut munat muni isonorsulintu, jonka muna oli noin 34&nbsp;cm pitkä ja saattoi painaa 12&nbsp;kg<ref name="hsmuna">{{Lehtiviite | Tekijä = Kivipelto, Arja | Otsikko = Mainio Muna | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 3.4.2012 | Sivut = D1 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 3.4.2012}}</ref>. Madagaskarin asukkaat käyttivät tyhjiä munia astioina.<ref name="järvinen" />


⚫
Norsulintujen [[Luu|luita]] ja [[Muna|munia]] on löydetty melko paljon. Muna voi olla ympärysmitaltaan yli metrin, pituudeltaan yli 30 senttimetriä ja tilavuudeltaan 160 [[kana]]nmunan, eli noin kahdeksan litran,<ref name="järvinen">{{Kirjaviite | Tekijä = Järvinen, Olli; Miettinen, Kaarina| Nimeke = Sammuuko suuri suku? – Luonnon puolustamisen biologiaa| Vuosi = 1987| Sivu = 53| Julkaisupaikka = Vantaa| Julkaisija = Suomen luonnonsuojelun tuki Oy| Tunniste = ISBN 951-9381-20-1 }}</ref> suuruinen. Suurimmat tunnetut munat muni isonorsulintu, jonka muna oli noin 34&nbsp;cm pitkä ja saattoi painaa 12&nbsp;kg<ref name="hsmuna">{{Lehtiviite | Tekijä = Kivipelto, Arja | Otsikko = Mainio Muna | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 3.4.2012 | Sivut = D1 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 3.4.2012}}</ref>. Madagaskarin asukkaat käyttivät tyhjiä munia astioina.<ref name="järvinen" />
⚫
[[Washington (DC)|Washingtonissa]] sijaitsevalla [[National Geographic Society]]lla on hallussaan norsulinnun muna, joka löydettiin vuonna [[1967]]. Näyte on ehjä ja sen sisällä on syntymättömän [[alkio]]n luuranko. Näytteiden perusteella tiedetään, että norsulinnut olivat [[Kasvinsyöjä|kasvinsyöjiä]]. Elinympäristönään ne suosivat rantakosteikkoja ja soistuneita rantametsiä, joissa kasvillisuus oli runsasta silloinkin, kun saaren itäosia vaivasi kuivuus.

⚫
[[Washington (DC)|Washingtonissa]] sijaitsevalla [[National Geographic Society]]lla on hallussaan norsulinnun muna, joka löydettiin vuonna 1967. Näyte on ehjä ja sen sisällä on syntymättömän [[alkio]]n luuranko. Näytteiden perusteella tiedetään, että norsulinnut olivat [[Kasvinsyöjä|kasvinsyöjiä]]. Elinympäristönään ne suosivat rantakosteikkoja ja soistuneita rantametsiä, joissa kasvillisuus oli runsasta silloinkin, kun saaren itäosia vaivasi kuivuus.


Norsulinnut olivat [[Madagaskar]]illa varsin yleisiä vielä sen jälkeen, kun saari oli asutettu pysyvästi noin 2&nbsp;000 vuotta sitten. Ne kuitenkin katosivat melko nopeasti 1650-luvulle tultaessa. Yleisenä mielipiteenä on, että norsulintujen [[sukupuutto]] on [[Ihminen|ihmisen]] aiheuttama, mutta vuonna [[2000]] julkaistu brittitutkimus antaa toisen näkökulman. Arkeologit [[Sheffieldin yliopisto|Sheffieldin]] ja [[Royal Hollowayn yliopisto]]ista tutkivat ihmisten suhdetta tähän lintuun sen kotisaarella Madagaskarilla. Tutkimusten tulokset eivät antaneet minkäänlaisia todisteita siitä, että linnut olisi metsästetty sukupuuttoon. Tutkijat uskovat myös, että linnun surmaaminen olisi ollut [[tabu]], sillä mitään todisteita ei löytynyt siitä, että norsulintuja olisi tapettu ravinnoksi. Todennäköisesti sukupuuttoa edisti useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Asutuksen levitessä rannikkoa pitkin linnut menettivät pesimäpaikkoja, ilmastonmuutos taas aiheutti kosteikkojen vähenemistä. Osassa subfossiileista nähdään kuitenkin lihanleikkuun jälkiä.
Norsulinnut olivat [[Madagaskar]]illa varsin yleisiä vielä sen jälkeen, kun saari oli asutettu pysyvästi noin 2&nbsp;000 vuotta sitten. Ne kuitenkin katosivat melko nopeasti 1650-luvulle tultaessa. Yleisenä mielipiteenä on, että norsulintujen [[sukupuutto]] on [[Ihminen|ihmisen]] aiheuttama, mutta vuonna [[2000]] julkaistu brittitutkimus antaa toisen näkökulman. Arkeologit [[Sheffieldin yliopisto|Sheffieldin]] ja [[Royal Hollowayn yliopisto]]ista tutkivat ihmisten suhdetta tähän lintuun sen kotisaarella Madagaskarilla. Tutkimusten tulokset eivät antaneet minkäänlaisia todisteita siitä, että linnut olisi metsästetty sukupuuttoon. Tutkijat uskovat myös, että linnun surmaaminen olisi ollut [[tabu]], sillä mitään todisteita ei löytynyt siitä, että norsulintuja olisi tapettu ravinnoksi. Todennäköisesti sukupuuttoa edisti useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Asutuksen levitessä rannikkoa pitkin linnut menettivät pesimäpaikkoja, ilmastonmuutos taas aiheutti kosteikkojen vähenemistä. Osassa subfossiileista nähdään kuitenkin lihanleikkuun jälkiä.
Rivi 39: Rivi 36:
Niin sanotussa linnunmunajutussa vuonna 2011 närpiöläiseltä mieheltä takavarikoitiin 10&nbsp;000 linnunmunan ja 300 täytetyn linnun lisäksi norsulinnun muna Madagaskarilta.
Niin sanotussa linnunmunajutussa vuonna 2011 närpiöläiseltä mieheltä takavarikoitiin 10&nbsp;000 linnunmunan ja 300 täytetyn linnun lisäksi norsulinnun muna Madagaskarilta.


==Eri lajit==
== Suvut ja lajit ==
Norsulintuja on aiemmin katsottu olleen 7–15 lajia kahdessa suvussa, mutta vuonna 2018 julkaistun perusteellisen tutkimuksen mukaan lajeja oli neljä ja sukuja kolme:<ref name="Unexpected" />
Suvussa ''Aepyornis'' on kuvattu viisi eri lajia: ''A. hildebrandti, A. gracilis, A. medius, A. maximus'' ja ''A. titan'', mutta luokittelun oikeellisuudesta ei voida olla varmoja. Usein kaikkia lajeja kutsutaan vain nimellä ''A. maximus''.


⚫
* ''[[Aepyornis]]''
*''Aepyornis gracilis'' [[Monnier]], [[1913]]
*''Aepyornis hildebrandti'' [[Burckhardt]], [[1893]]
** [[Isonorsulintu]] (''Aepyornis maximus'')
** ''[[Aepyornis hildebrandti]]''
*[[Isonorsulintu]] ''Aepyornis maximus'' [[Geoffroy-Saint Hilaire]], [[1851]]
⚫
* ''[[Mullerornis]]''
*''Aepyornis medius'' [[Alphonse Milne-Edwards|Milne-Edwards]] & [[Grandidier]], [[1866]]
⚫
** ''[[Mullerornis modestus]]''
*''Aepyornis titan'' (saattaa olla synonyymi ''Aepyornis maximukselle'')
* ''[[Vorombe]]''
*''Mullerornis betsilei'' [[Alphonse Milne-Edwards|Milne-Edwards]] & [[Grandidier]], [[1894]]
** ''[[Vorombe titan]]''
*''Mullerornis agilis'' [[Alphonse Milne-Edwards|Milne-Edwards]] & [[Grandidier]], [[1894]]
*''Mullerornis rudis'' [[Alphonse Milne-Edwards|Milne-Edwards]] & [[Grandidier]], [[1894]]


==Lähteet==
== Lähteet ==
* Tieteen Kuvalehti 12/2009, s. 48–53: ''Hirmuliskojen jälkeen tulivat hirmulinnut''
* Tieteen Kuvalehti 12/2009, s. 48–53: ''Hirmuliskojen jälkeen tulivat hirmulinnut''
* [http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/linnunmunajutun-korvausvaatimus-satoja-tuhansia-euroja/4519686 Suuri linnunmunajuttu oikeudessa - mieheltä vaaditaan 600 000 euron korvauksia] {{fi}}
* [http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/linnunmunajutun-korvausvaatimus-satoja-tuhansia-euroja/4519686 Suuri linnunmunajuttu oikeudessa - mieheltä vaaditaan 600 000 euron korvauksia] {{fi}}


===Viitteet===
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Versio 24. kesäkuuta 2021 kello 21.59

Norsulinnut
Aepyornis maximusin luuranko ja muna
Aepyornis maximusin luuranko ja muna
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Osaluokka: Palaeognathae
Lahko: Aepyornithiformes
Heimo: Norsulinnut
Aepyornithidae
Bonaparte, 1853
Suvut[1]
Katso myös

  Norsulinnut Wikispeciesissä
  Norsulinnut Commonsissa

Norsulinnut, vanhoilta nimiltään elefanttilinnut, madagaskarinstrutsit tai jättiläisstrutsit, (Aepyornithidae) on sukupuuttoon kuollut heimo lentokyvyttömiä lintulajeja. Heimoon kuuluu kolme sukua ja neljä lajia[1]. Ne asuttivat Madagaskarin saarta ennen katoamistaan 1650-luvulla.

Malagassin kielellä linnun nimi on Vorompatra, joka tarkoittaa suolintua. On esitetty, että rok-linnun legenda olisi syntynyt norsulinnusta.

Eräs norsulintulaji, Vorombe titan, oli suurin tunnettu koskaan elänyt lintulaji. Se saattoi kasvaa kolme metriä korkeaksi ja jopa 800 kilogramman painoiseksi.[1][2]

Norsulintujen luita ja munia on löydetty melko paljon. Muna voi olla ympärysmitaltaan yli metrin, pituudeltaan yli 30 senttimetriä ja tilavuudeltaan 160 kananmunan, eli noin kahdeksan litran,[3] suuruinen. Suurimmat tunnetut munat muni isonorsulintu, jonka muna oli noin 34 cm pitkä ja saattoi painaa 12 kg[4]. Madagaskarin asukkaat käyttivät tyhjiä munia astioina.[3]

Washingtonissa sijaitsevalla National Geographic Societylla on hallussaan norsulinnun muna, joka löydettiin vuonna 1967. Näyte on ehjä ja sen sisällä on syntymättömän alkion luuranko. Näytteiden perusteella tiedetään, että norsulinnut olivat kasvinsyöjiä. Elinympäristönään ne suosivat rantakosteikkoja ja soistuneita rantametsiä, joissa kasvillisuus oli runsasta silloinkin, kun saaren itäosia vaivasi kuivuus.

Norsulinnut olivat Madagaskarilla varsin yleisiä vielä sen jälkeen, kun saari oli asutettu pysyvästi noin 2 000 vuotta sitten. Ne kuitenkin katosivat melko nopeasti 1650-luvulle tultaessa. Yleisenä mielipiteenä on, että norsulintujen sukupuutto on ihmisen aiheuttama, mutta vuonna 2000 julkaistu brittitutkimus antaa toisen näkökulman. Arkeologit Sheffieldin ja Royal Hollowayn yliopistoista tutkivat ihmisten suhdetta tähän lintuun sen kotisaarella Madagaskarilla. Tutkimusten tulokset eivät antaneet minkäänlaisia todisteita siitä, että linnut olisi metsästetty sukupuuttoon. Tutkijat uskovat myös, että linnun surmaaminen olisi ollut tabu, sillä mitään todisteita ei löytynyt siitä, että norsulintuja olisi tapettu ravinnoksi. Todennäköisesti sukupuuttoa edisti useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Asutuksen levitessä rannikkoa pitkin linnut menettivät pesimäpaikkoja, ilmastonmuutos taas aiheutti kosteikkojen vähenemistä. Osassa subfossiileista nähdään kuitenkin lihanleikkuun jälkiä.

H. G. Wells kirjoitti novellin nimeltään Aepyornisin saari (Aepyornis Island). Se julkaistiin kirjailijan novellikokoelmassa The Complete Short Stories of H. G. Wells.

Niin sanotussa linnunmunajutussa vuonna 2011 närpiöläiseltä mieheltä takavarikoitiin 10 000 linnunmunan ja 300 täytetyn linnun lisäksi norsulinnun muna Madagaskarilta.

Suvut ja lajit

Norsulintuja on aiemmin katsottu olleen 7–15 lajia kahdessa suvussa, mutta vuonna 2018 julkaistun perusteellisen tutkimuksen mukaan lajeja oli neljä ja sukuja kolme:[1]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Hansford, James P. & Turvey, Samuel T.: Unexpected diversity within the extinct elephant birds (Aves: Aepyornithidae) and a new identity for the world's largest bird. Royal Society Open Science, 26.9.2018, 5. vsk, nro 9, s. 181295. The Royal Society. PubMed:30839722. doi:10.1098/rsos.181295. ISSN 2054-5703. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.6.2021. (englanniksi)
  2. ↑ World's largest ever bird has been named: Vorombe titan: Madagascar's giant elephant birds receive 'bone-afide' rethink ScienceDaily. 26.9.2018. Viitattu 24.6.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b Järvinen, Olli; Miettinen, Kaarina: Sammuuko suuri suku? – Luonnon puolustamisen biologiaa, s. 53. Vantaa: Suomen luonnonsuojelun tuki Oy, 1987. ISBN 951-9381-20-1.
  4. ↑ Kivipelto, Arja: Mainio Muna. Helsingin sanomat, 3.4.2012, s. D1. Helsinki: Sanoma.
Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Norsulinnut&oldid=19848934”