Ero sivun ”Fidžin kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Keskitetty taulukoiden teksti ja lisätty lähde.
Laajennettu
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kieli||nimi=Fidži|muu=|oma=Na vosa Vakaviti|eng=Fijian|fra=fidjien|alue=[[Fidži]]|vir=[[Fidži]]|määrä=337&nbsp;320 (äidinkielenä)|sija=ei sadan suurimman joukossa|kunta=[[austronesialaiset kielet]]|ryhmä=[[malaijilais-polynesialaiset kielet]]<br />[[oseanialaiset kielet]]|abc=[[Latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]|huolto=|iso1=fj|iso2=fij|iso3=fij}}
{{Kieli||nimi=Fidži|muu=|oma=Na vosa vaka-Viti|eng=Fijian|fra=fidjien|alue={{Fidži}}|vir={{Fidži}}|määrä=337&nbsp;320 (äidinkielenä)|sija=ei sadan suurimman joukossa|kunta=[[austronesialaiset kielet]]|ryhmä=[[malaijilais-polynesialaiset kielet]]<br />[[oseanialaiset kielet]]|abc=[[Latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]|huolto=|iso1=fj|iso2=fij|iso3=fij}}


'''Fidžin kieli''' on [[austronesialaiset kielet|austronesialainen kieli]], jota puhutaan pääasiassa [[Fidži]]n saarivaltiossa. Nykyinen yleiskieli perustuu Baun murteeseen <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.omniglot.com/writing/fijian.htm|nimeke=Fijian language|tekijä=Ager, Simon|julkaisu=|ajankohta=2020|julkaisija=Omniglot|viitattu=1.1.2020}}</ref>. Fidžiä puhui vuonna 1996 äidinkielenään 337&nbsp;320 ihmistä. Toisena kielenä sitä ilmoitti vuonna 1991 puhuvansa 320&nbsp;000 fidžiläistä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ethnologue.com/18/language/fij/|Nimeke=Fijian|Julkaisija=Ethnologue|Viitattu=3.7.2018|Kieli={{en}}}}</ref>
'''Fidžin kieli''' on [[austronesialaiset kielet|austronesialainen kieli]], jota puhutaan pääasiassa [[Fidži]]n saarivaltiossa. Nykyinen yleiskieli perustuu Baun murteeseen.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.omniglot.com/writing/fijian.htm|nimeke=Fijian language|tekijä=Ager, Simon|julkaisu=|ajankohta=2020|julkaisija=Omniglot|viitattu=1.1.2020}}</ref> Fidžiä puhui vuonna 1996 äidinkielenään 337&nbsp;320 ihmistä. Toisena kielenä sitä ilmoitti vuonna 1991 puhuvansa 320&nbsp;000 fidžiläistä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ethnologue.com/18/language/fij/|Nimeke=Fijian|Julkaisija=Ethnologue|Viitattu=3.7.2018|Kieli={{en}}}}</ref> Kielen ei katsota olevan uhanalainen.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://glottolog.org/resource/languoid/id/fiji1243|nimeke=Glottolog 4.2.1 - Fijian|julkaisu=glottolog.org|viitattu=2020-06-14}}</ref> Lukutaistoisten osuus on hyvä ja fidžiä käytetään mm. tiedotusvälineiden kielenä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/Fijian-language|nimeke=Fijian language|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2020-06-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref>


== Fonologia ==
== Fonologia ==
Rivi 135: Rivi 135:
*[[länsifidži]]
*[[länsifidži]]
*[[waya]]
*[[waya]]
Lähde:<ref name=":1" />


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 14. kesäkuuta 2020 kello 05.00

Fidži
Oma nimi Na vosa vaka-Viti
Tiedot
Alue  Fidži
Virallinen kieli  Fidži
Puhujia 337 320 (äidinkielenä)
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
oseanialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 fj
ISO 639-2 fij
ISO 639-3 fij


Fidžin kieli on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa. Nykyinen yleiskieli perustuu Baun murteeseen.[1] Fidžiä puhui vuonna 1996 äidinkielenään 337 320 ihmistä. Toisena kielenä sitä ilmoitti vuonna 1991 puhuvansa 320 000 fidžiläistä.[2] Kielen ei katsota olevan uhanalainen.[3] Lukutaistoisten osuus on hyvä ja fidžiä käytetään mm. tiedotusvälineiden kielenä.[4]

Fonologia

Fidžin konsonanteissa on verrattain paljon sellaisia äänteitä, jotka esiintyvät vain tietyissä murteissa (esim. [x] ja [h]) ja lainasanoissa (esim. [p] ja [f]). Tällaiset äänteet on merkitty sulkeisiin. Yhteensä konsonantteja on 16.[1]

Labiaalinen Alveolaarinen Palataalinen Velaarinen
Nasaali m n ŋ
Klusiili Soinniton (p) t k
Prenasaalinen ᵐb ⁿd ⁿɡ
Frikatiivi Soinniton (f) s (x)
Soinnillinen β ð
Tremulantti Tavallinen r
Prenasaalinen ᶯɖʳ
Approksimantti w l j (h)

Vokaaleja on viisi. Kaikki voivat esiintyä pitkinä ja lyhyinä. Pitkiä vokaaleja ei oppi- ja sanakirjoja lukuun ottamatta ole tapana merkitä.[1]

Etu Keski Taka
Suppea i u
Puoliavoin e o
Avoin a

Fidžin kieli käyttää latinalaista kirjaimistoa. Sen aakkoset ovat:

A B C D E F G I J K L M N O P Q R S T U V W Y
a b c d e f g i j k l m n o p q r s t u v w y.
  • b = [ᵐb]
  • c = [ð]
  • d = [ⁿd] (di = [ⁿdʒi])
  • f = [f]
  • g = [ŋ]
  • h = [h] ~ [x]
  • j = [tʃ] ~ [ndʒ]
  • k = [k]
  • l = [l]
  • m = [m]
  • n = [n] nr = [ᶯɖ]
  • p = [p]
  • q = [ᵑɡ]
  • r = [r]
  • s = [s]
  • t = [t] (ti = [tʃi])
  • v = [β]
  • w = [ɰ]
  • y = [j]

Huomioitavaa on siis, että kirjainyhdistelmä /ti/ tuottaa äänteen [tʃ].

Sanajärjestys

Fidžin kielen lauseissa verbi, eli predikaatti tulee ensiksi, sitten tulee objekti ja sitten subjekti.

Muuta kielioppia

Fidžin kielessä substantiivien edessä on yleensä liite a. Samalla liitteellä voidaan tosin kuvata myös imperfektimuotoa.

Kansalliskieli-väittely

Fidžillä käydään kiivasta keskustelua valtion virallisista kielistä. Tämän hetkinen perustuslaki tunnustaa virallisiksi kieliksi englannin, fidžin ja fidžinhindin (myös nimellä hindustani). Väittely kulminoituu kysymykseen siitä, pitäisikö kaikkien virallisten kielten olla pakollisia oppiaineita koulussa. Myös etnisten fidžiläisten ja intialaista alkuperää olevien Fidžin intialaisten välit ovat pitkään olleet huonot.

Murteet

Lähde:[3]

Lähteet

  1. a b c Ager, Simon: Fijian language 2020. Omniglot. Viitattu 1.1.2020.
  2. Fijian Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
  3. a b Glottolog 4.2.1 - Fijian glottolog.org. Viitattu 14.6.2020.
  4. Fijian language Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikipedia
Wikipedia
Fidžinkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja