Ero sivun ”Fidžin kieli” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Keskitetty taulukoiden teksti ja lisätty lähde. |
Laajennettu |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Kieli||nimi=Fidži|muu=|oma=Na vosa |
{{Kieli||nimi=Fidži|muu=|oma=Na vosa vaka-Viti|eng=Fijian|fra=fidjien|alue={{Fidži}}|vir={{Fidži}}|määrä=337 320 (äidinkielenä)|sija=ei sadan suurimman joukossa|kunta=[[austronesialaiset kielet]]|ryhmä=[[malaijilais-polynesialaiset kielet]]<br />[[oseanialaiset kielet]]|abc=[[Latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]|huolto=|iso1=fj|iso2=fij|iso3=fij}} |
||
'''Fidžin kieli''' on [[austronesialaiset kielet|austronesialainen kieli]], jota puhutaan pääasiassa [[Fidži]]n saarivaltiossa. Nykyinen yleiskieli perustuu Baun murteeseen |
'''Fidžin kieli''' on [[austronesialaiset kielet|austronesialainen kieli]], jota puhutaan pääasiassa [[Fidži]]n saarivaltiossa. Nykyinen yleiskieli perustuu Baun murteeseen.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.omniglot.com/writing/fijian.htm|nimeke=Fijian language|tekijä=Ager, Simon|julkaisu=|ajankohta=2020|julkaisija=Omniglot|viitattu=1.1.2020}}</ref> Fidžiä puhui vuonna 1996 äidinkielenään 337 320 ihmistä. Toisena kielenä sitä ilmoitti vuonna 1991 puhuvansa 320 000 fidžiläistä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ethnologue.com/18/language/fij/|Nimeke=Fijian|Julkaisija=Ethnologue|Viitattu=3.7.2018|Kieli={{en}}}}</ref> Kielen ei katsota olevan uhanalainen.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://glottolog.org/resource/languoid/id/fiji1243|nimeke=Glottolog 4.2.1 - Fijian|julkaisu=glottolog.org|viitattu=2020-06-14}}</ref> Lukutaistoisten osuus on hyvä ja fidžiä käytetään mm. tiedotusvälineiden kielenä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/Fijian-language|nimeke=Fijian language|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2020-06-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> |
||
== Fonologia == |
== Fonologia == |
||
Rivi 135: | Rivi 135: | ||
*[[länsifidži]] |
*[[länsifidži]] |
||
*[[waya]] |
*[[waya]] |
||
Lähde:<ref name=":1" /> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Versio 14. kesäkuuta 2020 kello 05.00
Fidži | |
---|---|
Oma nimi | Na vosa vaka-Viti |
Tiedot | |
Alue |
|
Virallinen kieli |
|
Puhujia | 337 320 (äidinkielenä) |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | austronesialaiset kielet |
Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | fj |
ISO 639-2 | fij |
ISO 639-3 | fij |
Fidžin kieli on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa. Nykyinen yleiskieli perustuu Baun murteeseen.[1] Fidžiä puhui vuonna 1996 äidinkielenään 337 320 ihmistä. Toisena kielenä sitä ilmoitti vuonna 1991 puhuvansa 320 000 fidžiläistä.[2] Kielen ei katsota olevan uhanalainen.[3] Lukutaistoisten osuus on hyvä ja fidžiä käytetään mm. tiedotusvälineiden kielenä.[4]
Fonologia
Fidžin konsonanteissa on verrattain paljon sellaisia äänteitä, jotka esiintyvät vain tietyissä murteissa (esim. [x] ja [h]) ja lainasanoissa (esim. [p] ja [f]). Tällaiset äänteet on merkitty sulkeisiin. Yhteensä konsonantteja on 16.[1]
Labiaalinen | Alveolaarinen | Palataalinen | Velaarinen | ||
---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ŋ | ||
Klusiili | Soinniton | (p) | t | k | |
Prenasaalinen | ᵐb | ⁿd | ⁿɡ | ||
Frikatiivi | Soinniton | (f) | s | (x) | |
Soinnillinen | β | ð | |||
Tremulantti | Tavallinen | r | |||
Prenasaalinen | ᶯɖʳ | ||||
Approksimantti | w | l | j | (h) |
Vokaaleja on viisi. Kaikki voivat esiintyä pitkinä ja lyhyinä. Pitkiä vokaaleja ei oppi- ja sanakirjoja lukuun ottamatta ole tapana merkitä.[1]
Etu | Keski | Taka | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Puoliavoin | e | o | |
Avoin | a |
Fidžin kieli käyttää latinalaista kirjaimistoa. Sen aakkoset ovat:
- A B C D E F G I J K L M N O P Q R S T U V W Y
- a b c d e f g i j k l m n o p q r s t u v w y.
|
|
Huomioitavaa on siis, että kirjainyhdistelmä /ti/ tuottaa äänteen [tʃ].
Sanajärjestys
Fidžin kielen lauseissa verbi, eli predikaatti tulee ensiksi, sitten tulee objekti ja sitten subjekti.
Muuta kielioppia
Fidžin kielessä substantiivien edessä on yleensä liite a. Samalla liitteellä voidaan tosin kuvata myös imperfektimuotoa.
Kansalliskieli-väittely
Fidžillä käydään kiivasta keskustelua valtion virallisista kielistä. Tämän hetkinen perustuslaki tunnustaa virallisiksi kieliksi englannin, fidžin ja fidžinhindin (myös nimellä hindustani). Väittely kulminoituu kysymykseen siitä, pitäisikö kaikkien virallisten kielten olla pakollisia oppiaineita koulussa. Myös etnisten fidžiläisten ja intialaista alkuperää olevien Fidžin intialaisten välit ovat pitkään olleet huonot.
Murteet
- bau
- kadavu
- Kaakkois-Viti Levun murre
- Koillis-Viti Levun murre
- Keski-Vanua Levun murre
- Koillis-Vanua Levun murre
- Kaakkois-Vanua Levun murre
- Länsi-Vanua Levun murre
- länsifidži
- waya
Lähde:[3]
Lähteet
- ↑ a b c Ager, Simon: Fijian language 2020. Omniglot. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ Fijian Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Glottolog 4.2.1 - Fijian glottolog.org. Viitattu 14.6.2020.
- ↑ Fijian language Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- karoliini
- kiribati
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela