Vanuatu

Vanuatun tasavalta Ripablik blong Vanuatu Republic of Vanuatu République du Vanuatu
lippu vaakuna
Vanuatun sijainti
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Tallis Obed Moses Charlot Salwai
Pääkaupunki	Port Vila (53 421 as.) 17°45′S, 168°18′E
Muita kaupunkeja	Luganville (10 738 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	12 189 (sijalla 163)
– josta sisävesiä	ei merkittävästi
Väkiluku (2014)	271 087 (sijalla 182)
– väestötiheys	22,2
– väestönkasvu	1,34 (2011)
Viralliset kielet	bislama, englanti, ranska
Valuutta	vatu (VUV)
BKT (2010)
– yhteensä	1,216 miljardia USD (PPP)  (sijalla 196)
– per asukas	5 500
HDI (2019)	0,609 (sijalla 140)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	26
– teollisuus	12
– palvelut	62
Aikavyöhyke	UTC+11
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys – Ranskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta	30. heinäkuuta 1980
Lyhenne	VU
– ajoneuvot:	VU
– lentokoneet:	YJ
Kansainvälinen suuntanumero	+678
Tunnuslause	Long God Yumi Stanap (Me olemme Jumalan puolella)
Kansallislaulu	”Yumi, Yumi, Yumi”
Infobox OKNimi-testi OK

Vanuatu (viralliselta nimeltään Vanuatun tasavalta, vuoteen 1980 asti Uudet-Hebridit) on saarivaltio Oseaniassa. Se sijaitsee Melanesiassa, lounaisella Tyynellämerellä, noin 1 750 kilometriä Australiasta itään. Vanuatun lähimmät naapurimaat ovat Salomonsaaret pohjoisessa, Ranskalle kuuluva Uusi-Kaledonia 500 kilometriä lounaaseen sekä Fidži idässä. Vuonna 2014 maassa arvioitiin elävän 271 000 asukasta.

Vanuatu kuuluu Kansainyhteisöön ja käsittää 83 lähinnä tuliperäistä saarta melko tiiviinä ryhmänä. Suurin saari on Espiritu Santo, ja maan pääkaupunki Port Vila sijaitsee Efaten etelärannikolla. Vanuatun inhimillinen kehitys on YK:n kehitysohjelman mukaan keskitasoa (0,659). Maailmanpankki määrittelee maan kehitysmaaksi.

Alueelle on tullut ennen eurooppalaisia useita uudisasukkaiden ryhmiä eri lähtöalueilta, ja siksi siellä edelleen puhutaan yli sataa paikallista kieltä. Vanuatu itsenäistyi vuonna 1980 ja oli sitä ennen kuulunut Ranskalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Maantiede, luonto ja ilmasto

Vanuatun kartta

Vanuatu koostuu 83 saaresta, joista suurin osa on tuliperäisiä, vuoristoisia ja koralliriuttojen ympäröimiä. Vain saarten rannikoilla on kapeita alankoalueita. Noin 65 saarella on asutusta. Suurin saarista on Espiritu Santo (4 248 km²); muita merkittäviä saaria ovat Malekula, Eromanga, Ambrym, Tanna, Pentecost, Epi ja Efate. Maan pääkaupunki Port Vila sijaitsee Efaten saarella. Toinen suuri kaupunki Luganville (10 738 asukasta) sekä maan korkein vuori Mount Tabwemasana (1 877 m) sijaitsevat Espiritu Santolla. Kaksi eteläisintä saarta, Matthew ja Hunter, ovat sekä Vanuatun että Ranskan vaatimia.

Vanuatun ilmasto on trooppinen ja sateinen. Lämpimintä ja sateisinta on marras–huhtikuussa ja viileintä sekä kuivinta kesä–lokakuussa. 75:ttä prosenttia maasta peittää trooppinen sademetsä, joka luokitellaan omaksi ekoalueekseen. Vanuatun sademetsiä esiintyy lisäksi läheisillä Salomonsaariin kuuluvilla Santa Cruzin saarilla.

Vanuatu sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella. Aoban saarella on alkanut tulivuorenpurkaus vuonna 2005.. 26. marraskuuta 1999 maassa tapahtui merenalainen maanjäristys (7,3 Richterin asteikolla) ja sitä seurannut tsunami. Se oli maan pahin maanjäristys vuosikymmeniin.

Vanuatun hedelmällinen maaperä ja trooppinen ilmasto ylläpitävät rehevää kasvillisuutta. Vehreimmillä alueilla elää yli 1500 kasvilajia. Päällyskasveina kasvaa 158 kämmekkälajia, joista 40 on kotoperäisiä. Eläimistöön kuuluvat kotoperäiset lepakot, maa- ja merilinnut, delfiinit, valaat, kilpikonnat ja dugongit. Saaria ympäröivillä koralliriutoilla elää yli 300 korallilajia ja yli 450 lajia riuttakaloja.

Roi Matan hautapaikka Eretoka

Vanuatulla on yksi kansallispuisto, Million Dollar Pointin kansallispuisto Espiritu Santolla, ja yli sata muuta suojelukohdetta. Ainoa Unescon maailmanperintökohde Vanuatulla on Roi Matan perintö: 1600-luvun merkittävän päällikön asuinpaikka, kuolinpaikka ja hauta. Kohde lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2008.

Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Vanuatuun todennäköisesti noin 4 000 vuotta sitten, ja vanhimmat löydetyt keramiikkaesineet ovat olleet peräisin ajalta 1300–1100 eaa. Eurooppalaiset löysivät saaret 1606, kun portugalilainen tutkimusmatkailija Pedro Fernández de Quirós havaitsi Espiritu Santon saaren luullen sitä ensin eteläiseksi mantereeksi. Seuraavan kerran saaret tulivat länsimaalaisten tietoisuuteen vasta 1768, kun Louis Antoine de Bougainville löysi saaret uudelleen. Kapteeni James Cook nimesi saaret Uusiksi-Hebrideiksi, ja nimitys säilyi käytössä aina saarten itsenäistymiseen asti.

1800-luvulla saarille saapuivat katoliset ja protestanttiset lähetyssaarnaajat. 1860-luvulla jopa yli puolet maan aikuisesta miesväestöstä työskenteli plantaaseilla Australiassa ja lähisaarilla. Myös Vanuatuun saapui uudisasukkaita, jotka perustivat puuvillaviljelmiä ja myöhemmin kahvin, kaakaon, banaanien ja kookospähkinöiden tuotantoa. Aluksi suurin osa maahanmuuttajista oli brittejä, mutta vuosisadan vaihteessa ranskalaiset olivat enemmistönä. Maiden kilpailu saarten hallinnasta päättyi lopulta poikkeukselliseen yhteishallintoon vuonna 1906. Melanesialaiselta alkuperäisväestöltä evättiin kummankin maan kansalaisuus.

Amerikkalaisten saavuttua saarille toisen maailmansodan myötä 1940-luvun alussa alkoivat kansallismieliset aatteet herätä saarelaisten keskuudessa. Uusien-Hebridien kansallinen puolue perustettiin 1970-luvulla, ja se nimesi itsensä Vanua'akuksi 1974. Puolue ajoi maan itsenäisyyttä, jonka Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta lopulta myönsivät 30. heinäkuuta 1980.

1990-luvulla Vanuatu oli poliittisesti epätasapainoisessa tilassa, minkä johdosta maan hallintoa jouduttiin hajauttamaan. Monia sen ajan johtavia poliitikkoja on 2000-luvulla tuomittu väärinkäytöksistä.

Vuonna 2003 OECD poisti Vanuatun yhteistyöhaluttomien veroparatiisien luettelosta.

Viime vuosina maasta on kehittynyt Tyynenmeren pienten saarivaltioiden merkittävin kaupallinen keskus.

Politiikka

Vanuatun valtiomuoto on tasavalta. Lainsäädäntöelimenä on yksikamarinen 52-paikkainen parlamentti, jonka jäsenet valitaan neljän vuoden välein äänestämällä. Äänestysikäraja on 18 vuotta. Maata johtaa presidentti, jonka valta on rajoittunut lähinnä diplomaattisten suhteiden ylläpitämiseen. Presidentin valitsee viiden vuoden välein kollegio, joka koostuu parlamentin jäsenistä ja provinssiparlamenttien presidenteistä.

Muiden Tyynenmeren saarivaltioiden tavoin, naisten osuus poliittisessa päätöksenteossa on erittäin matala. Tällä hetkellä Vanuatu on Papua-Uuden-Guinean ja Mikronesian liittovaltion lisäksi ainoa maa maailmassa, jonka parlamentissa ei ole ainuttakaan naispuolista kansanedustajaa. Naisia asettuu vaaleissa myös ehdokkaiksi vain murto-osa miesten määrästä: viimeisimmissä vaaleissa Vanuatulla ehdokkaana oli vain 17 naista kun taas miehiä oli 275..

Vanuatun pääministeriksi valittiin helmikuussa 2016 Charlot Salwai. Viransijaiseksi presidentiksi nousi kesäkuussa 2017 puhemies Esmon Saimon, kun Baldwin Lonsdale kuoli kesken virkakautensa.

Heinäkuusta 2017 lähtien Vanuatun presidenttinä on toiminut Tallis Obed Moses, joka on taustaltaan presbyteerisen kirkon pastori. Presidentin virka on luonteeltaan lähinnä seremoniallinen.

Maakunnat

Vanuatu jakautuu kuuteen maakuntaan, joista Sanma on pinta-alaltaan suurin ja Torba pienin. Suluissa niiden arvioidut asukasluvut vuodelta 2014.:

• Malampa (38 800 asukasta)
• Penama (33 000)
• Sanma (41 500)
• Shefa (93 900)
• Tafea (34 300)
• Torba (10 200)

Vanuatun suurimmat saaret satelliittikuvassa lokakuussa 1998

Talous

Vanuatun pääelinkeino on pienimuotoinen omavaraismaatalous, josta 65 prosenttia väestöstä saa toimeentulonsa. Muut merkittävät elinkeinot ovat kalastus ja matkailu. Vanuatu on trooppisen ilmaston ansiosta suosittu seuramatkakohde Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Vilkkain matkailukausi on huhti–lokakuussa, kun saarilla sataa vähiten. Merkittävimmät luonnonvarat ovat mangaani, puu ja kala. Merkittävimmät vientituotteet ovat kopra, liha, kaakao, puutavara, kava ja kahvi.

Liikenne

Bauerfieldin lentoasema

Vanuatulla on 31 lentokenttää, joista kolmella on päällystetty kiitotie. Tärkeimmät satamat ovat Forari, Port-Vila ja Santo. Kansainväliset lentokentät ovat pääkaupunki Port Vilan Bauerfieldin kansainvälinen lentoasema, Espiritu Santo-saarella sijaitseva Pekoan lentoasema, jolta on yhteyksiä maan pohjoisille saarille ja Tanna-saarella sijaitseva Whitegrassin lentoasema, jolta on yhteyksiä eteläisille saarille.

Väestö

Vanuatun tilastokeskuksen tekemän arvion mukaan vuonna 2014 maassa asui 271 087 ihmistä. Niistä yli 98 prosenttia on melanesialaisia ja loput eurooppalaisia, aasialaisia ja muiden Tyynenmeren saarivaltioiden entisiä asukkaita. Vanuatun kolme virallista kieltä ovat englanti, ranska ja bislama, joka on alun perin englannista kehittynyt kreolikieli. Näiden lisäksi Vanuatulla puhutaan yli sataa eri paikallista kieltä; kielten määrä suhteutettuna väkilukuun on maailman suurin. Suurin osa Vanuatun asukkaista on kristittyjä. Kirkkokunnista suurin on presbyteerit, joita on noin kolmannes väestöstä.

Vanuatulla on arvioitu, että YK:n vuosituhattavoitteista neljä saavutetaan todennäköisesti: HIV/AIDSin leviämisen pysäyttäminen, nälkää näkevien määrän puolittaminen, äitien terveyteen ja alle viisivuotiaiden kuolleisuuteen liittyvät tavoitteet. Neljää pidetään mahdollisina: köyhyyteen, juomaveteen, peruskoulutukseen ja ympäristönsuojelun liittyviä tavoitteita. Sen sijaan sukupuolten tasa-arvoon liittyvä tavoite ei todennäköisesti toteudu.

Kulttuuri

Vuonna 1938 saarilla syntyi John Frumin mukaan nimetty lastikultti. Sen mukaan eurooppalaisten ja amerikkalaisten tuomat tavarat ovat yliluonnollista alkuperää olevia lahjoja. Kultti sai uskonnon aseman 1956. John Frumiin uskovat järjestävät vuosittain tapahtuman, joka jäljittelee amerikkalaisen sotilasparaatin muotoja ja jonka tarkoituksena on houkutella myyttinen John Frum palaamaan saarelle tuomaan yltäkylläisyyttä. Nimi John Frum saattaa olla alkujaan ”John From America”.

Vanuatun ruokakulttuurissa tyypillinen eteläisen tyynenmeren keittiö yhdistyy ulkomailta tuotuihin vaikutteisiin.

Vanuatun musiikkiteollisuus on ollut 1990-luvulla nopeassa kasvussa. Tunnetuimpia yhtyeitä ovat Tropic Tempo, Huarere ja Sunshiners.

Vanuatulla julkaistuja sanomalehtiä ovat Vanuatu Weekly, Vanuatu Daily Post, Nasara, Port Vila Presse ja Ni-Vanuatu. Ainoa televisiokanava Television Blong Vanuatu lähettää ohjelmaa sekä ranskaksi että englanniksi.

Urheilu

Vanuatu on osallistunut kaikkiin kesäolympialaisiin vuodesta 1988 alkaen 2–6 hengen joukkueella. Se ei ole saavuttanut olympiamitaleita. Vanuatun jalkapallomaajoukkue on sijoittunut kolmanneksi Etelä-Tyynenmeren kisoissa vuosina 2003 ja 2007. Huhtikuussa 2011 se oli FIFAn rankingissa sijalla 165. Maassa toimii kaikkiaan 230 jalkapalloseuraa ja niissä on 6 400 rekisteröityä pelaajaa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vanuatu Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Vanuatu Wikivoyagessa (englanniksi)