Keskustelu käyttäjästä:Espoo

Muistathan allekirjoittaa kaikki keskusteluviestisi, sekä äänesi äänestyksissä. Se tekee keskustelujen seuraamisesta helpompaa. Allekirjoituksen voi lisätä helposti napsauttamalla tekstinmuokkausruudun yläpuolella olevan työkalurivin toiseksi viimeistä kuvaketta tai kirjoittamalla ~~~~ (neljä tildeä). -TeVe 30. maaliskuuta 2006 kello 08.17 (UTC)

niin teenkin yleensä, muttei silloin kun kyseessä ei ole mitään väittely vaan esim. pyyntö lisätiedosta artikkeliin; silloin ei ole tärkeä tietää kuka on kysynyt tai pyytänyt. --Espoo 30. maaliskuuta 2006 kello 09.26 (UTC)

Käytännön mukaa keskustelusivuviestit tulee silti allekirjoittaa, jotta tiedetään kuka kommentin on jättänyt. --TeVe 30. maaliskuuta 2006 kello 09.27 (UTC)

sen näkee historiasta. Ehkä olisi hyvä luovuttaa allekirjoittamisesta myös väittelyissä, jos vain saattaisi softa joka auttomaattisesti näyttäisi threadin kulku eli lisäisi sisennykset. On tärkeä että keskusteluista tulisi vähemmän henkilökohtaisiksi profiloitumisiksi ja enemmän asiapitoisiksi. Varsinkin englanninkielisissa WP:ssa on mahdottomia keskustelusivuja joita ulkopuolinen ei ymmärrä ennen kuin on lukenut tuntikausia vanhoja viestejä. Jos siinä ei olisi allekirjoituksia, olisi pakko siteerata relevantti kohta sen sijaan että sanotaan että Matti on väärässä. --Espoo 30. maaliskuuta 2006 kello 09.41 (UTC)

POP-Konferenssi

Hei, kirjoitit artikkelin jonka ainoa sisältö oli yksi linkki. Wikipediaan ei tule kirjoittaa näin lyhyitä artikkeleita, eikä varsinkaan pelkkiä linkkejä. Artikkeliasi Maailmanlaajuinen POP-sopimus 2001 on nyt parannettu minityngäksi. Teethän jatkossa artikkelit vähintään yhden kappaleen pituisiksi selvällä suomen kielellä ettei niitä merkittäisi roskaksi. Tervetuloa kuitenkin Wikipediaan! --psych3 6. toukokuuta 2006 kello 07.15 (UTC)

Linkki oli selvästi parempi kuin tyhjä sivu, ja merkitseminen roskaksi turhaan järeä toiminpide. Wikipedian 2 päätarkoitusta on a) tarjota tietoa ja b) kannustaa tiedonkeruuseen yhteistyöllä. Muokkauksesi oli niiden molempien vastainen, tyylistä puhumatta. Onneksi oli edes "tervetuloa" lopussa, vaikka sekin oli ohiheitto kun olen osallistunut rekisteröituneenä käyttäjänä jo yli puoli vuotta ja ennen sitä ei-rekisteröityneenä. --Espoo 6. toukokuuta 2006 kello 07.26 (UTC)

Jutustelu

Tervetuloa Wikipediaan! Halusit keskustella aiheesta, josta olet kiinnostunut. Wikipedian keskustelusivut on kuitenkin yleensä tarkoitettu keskusteluun artikkelin parantamisesta eikä yleiseen jutteluun artikkelin aiheesta. Sivulla Wikipedia:Neuvonta voit kysyä neuvoa eri asioista muilta käyttäjiltä. Muistathan tämän jatkossa. Kiitos!

Ja vastaukseni kysymykseen on: Laitat sen yhdysmerkin uuden rivin alkuun. --Nro92 19. lokakuuta 2007 kello 14.07 (UTC)

Ai nyt ymmärsin. Luulin, että tarkoitat jotain käsin kirjoitettavaa. Mutta vastauksenhan sait jo. --Nro92 19. lokakuuta 2007 kello 14.10 (UTC)

Pahoitellaan nyt vielä. Ymmärsin asiasi ihan väärin. Pitäisi lukea ensin ja toimia sitten. Kysymyksesihän oli ihan asiallinen. --Nro92 19. lokakuuta 2007 kello 14.19 (UTC)

Übersetzer gesucht

Ich sehe gerade das du Deutsch in Muttersprachen neveau kannst. Deshalb sprech ich dich auch an. Und zwar ist bei euch der Artikel Jehovan todistajat als sehr gut ausgezeichnet worden. Daher denke ich (Ich kann kein suomi) das ein Absatz Kretik vorhanden ist. Leider fehlt uns in der Deutschen Wikipedia der Absatz Kretik komplett. Wärst du so net uns diesen zu übersetzen oder mir vieleicht jemand empfiehlst der das tun könnte? Mann sollte ihn erstmal hier hinein übersetzen de ZJ diskussion. Dann können alle von uns entscheiden ob wir es so übernhemen. Danke für deine Hilfe im Vorraus --Calle Cool 9. helmikuuta 2008 kello 11.05 (UTC)

Hat sich erledigt - habjemanden gefunden --Calle Cool 9. helmikuuta 2008 kello 12.28 (UTC)

Nisäkkäiden nimet

Hei, kiva kun parannat eläinartikkeleita ! Ennen kuin tuot kovin monta uutta nisäkäsnimeä Luomus-sivulta, lue tämä vanha keskustelu. Yst.terv. --Tappinen 7. heinäkuuta 2009 kello 23.14 (EEST)

Across the pond

Välitin kysymyksesi pääkallonpaikalle. Linkki: et:Vikipeedia:Üldine_arutelu#IPA for Tallinn. Good question by the way. --Pxos 25. marraskuuta 2011 kello 23.20 (EET)

Kahvihuoneen tarkoitus

"On se merkillistä, miten suomalaisessa Wikipediassa puhutaan kissoista ikään kuin lemmikkeinä. Ne ovat vihamielisiä petoja, ja tämä kansainvälisesti vaiettu totuus pitää tuoda julki laajasti." Tietysti oma kommenttisi ei ole noin kärjistetty, mutta oletan, että jossain vaiheessa tajuat analogian. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 11.41 (EEST)

En sanonut mitään edes lähellä samanlaista. Kun Wikipediassa on puutteita eli kun esim. artikkelista putkiremontti puuttuu olennaista tietoa artikkelin aiheesta, siitä kannattaa kyllä keskustella artikkelin keskustelusivussa. Kun kyseessä on sen lisäksi yhteiskunnallisesti tärkeä aihe ja suomalaisten isompia rahamenoja, kannattaa ilman muuta sen lisäksi mainita artikkelin puutteita Kahvihuoneessa niin että muutkin käyttäjät saavat tietoa näin merkittävän artikkelin puutteista. Se että artikkelin puutteista on puhuttu jopa julkisesti lisää paineita ja kiireitä artikkelin parantamiseen. Joka tapauksessa ei ole mikään syy yrittää estää keskustelua artikkelin parantamistarpeista! --Espoo (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 11.56 (EEST)

No kysytäänpä asiaa yhteisöltä sitten ja katsotaan, mitä mieltä se on. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 11.58 (EEST)

Avasin Sekalaisissa keskustelun sen kahvihuoneen tarkoituksesta. Siellä voit esittää perustelusi uudestaan ja yrittää vakuuttaa yhteisön siitä, että tuollainen keskustelu on syytä käydä Wikipedian kahvihuoneessa. Jos onnistut, vedän itseni vessasta. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 12.05 (EEST)

Re: null_edit

Suomenkielisessä Wikipediassa on useita huuhaa-tason nimiä eri asioille. Aloitin juuri erään taistelun tuulimyllyä vastaan koskien keskustelua "nollamuokkauksista", jonka aloitit noin kolme vuotta sitten. Termeistä ei saa tolkkua edes normaali suomenkielinen ihminen, vaan ne ovat ikään kuin Wikipedian omaa salakieltä. Termi on yli viisi vuotta vanha, joten tuskinpa sitä halutaan muuttaa. Ihmiset näet tottuvat asioihin liiaksi, ja niistä tulee sitten "valkohäntäpeuroja olohuoneeseen". --Pxos (keskustelu) 10. joulukuuta 2016 kello 17.37 (EET)

Kirjoitin nyt aivan selvän vastauksen keskustelussa esittämääsi kysymykseen. Vaikka kaunokirjallisuutta voidaan kääntää kielestä toiseen, Wikipedian sisälle syntyy termejä, jotka ovat "untranslatable" tai "beyond translation". Asialle ei mitään voi tehdä jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 15.19 (EET)

Nimikäytännöistä ym.

Hei, tiedoksesi että asian tai henkilön alkukielisestä nimestä ei ole ollut tapana käyttää "alun perin" -ilmaisua. Se viittaisi enemmänkin siihen että suomenkielinen nimi on vaihtunut. Määritelmälauseessa riittää maininta alkukielestä ja sen mukainen nimi, joskus ääntäminenkin. Myöskään vieraskielisen nimen ääntämisohjeen toistelu ei ole tarpeen, yksi kerta riittää. Ja jos nimen alkuperästä on eri käsityksiä, on parempi antaa ne molemmat eikä vain vaihtaa yhtä teoriaa toiseen. --Savir (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 11.05 (EET)

Eilen kummastelin, kun luin Aabrahamista, joka alun perin oli Abram. Sama kritiikki olisi siis ollut paikallaan jo Uuden tietosanakirjan kirjoittajille. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 24. helmikuuta 2020 kello 12.14 (EET)

En tiedä miten Uuden tietosanakirjan kirjoittajat ovat muotoilleet, mutta Abrahamin kohdalla kyse on nimen omaan alkuperäisen nimen vaihtumisesta toiseen. Siinä tuleekin käyttää ilmaisua "alun perin". Jos tässä puheena olevan Tintin nimi olisi ollut ensimmäisissä suomenkielisissä käännöksissä Tintin, silloin sitä voisi kutsua sekä alkuperäiseksi että alkukieliseksi nimeksi. Nyt se on vain alkukielinen. --Savir (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 12.34 (EET)

Siinä oli Aabraham kahdella a:lla, eli minun käsittääkseni suomalaistettu versio nimestä Abraham. Abrahamia yhdellä a:lla ei mainittu ollenkaan, mutta alkuperäinen Abram mainittiin ikään kuin suomalaistetun nimen edeltäjäksi. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 24. helmikuuta 2020 kello 12.44 (EET)

Sovinismi

Kumosin muokkauksesi, koska et tarjonnut niiden sisältämille väitteille mitään lähteitä. Iivarius (keskustelu) 29. maaliskuuta 2021 kello 22.20 (EEST)

Urho Kekkonen

Urho Kekkosesta löytyy julkista tietoa. 1) Kuopion läänin henkikirjat vuosilta 1901-1905, jonka mukaan Urho Kekkosen isä oli torppari. Niskalan talon torppineen omisti lautamies Heikki Tikkanen ja myöhemmin osittain (5/6-osaa) Pielaveden kunta. 2) Juho Kekkosen perhetausta: Karttulan seurakunnan lastenkirja 1880-1890. Juho (s. 1873) oli keskimmäinen 3 pojasta. Perheessä ei ollut 4 poikaa, ainoastaan 3 poikaa.

Omituista että kumoat päivitykseni tutkimatta näitä oikeita lähteitä, jotka ovat kaikille saatavilla netissä Kansallisarkistossa. Miksi haluat jakaa väärää tietoa? Pttr57 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2022 kello 04.45 (EET)

En ole tämän kommenttisi jälkeen ehtinyt uudelleen perehtyä asioihin, mutta annoin lähteet muutoksilleni. On siis omituista väittää, että haluaisin jakaa väärää tietoa ja että lähteeni olisivat vääriä ilman minkälaista perustelua. Pyydän että selität asiat artikkelin keskustelusivulla. --Espoo (keskustelu) 23. toukokuuta 2022 kello 07.35 (EEST)

Ääntämisohjeet

Hei, jos lisäilet artikkeleihin lainasanojen ääntämisohjeita kuten tässä, ota ne ääntämisohjeet vaikka Kielitoimiston sanakirjasta, niin tulee oikein. --Savir (keskustelu) 29. tammikuuta 2023 kello 22.14 (EET)

Yleensä kyllä, mutta tässä tapauksessa siinä on virhe. Olen muusikko ja ilmoitan virheen Kielitoimistoon. --Espoo (keskustelu) 30. tammikuuta 2023 kello 00.08 (EET)

Okei, kerro sitten mitä he vastasivat. Minä sanoisin, että Kielitoimisto on vierassanojen ääntämisen paras lähde siinä kun erikoisalojen tekstit ovat vierassanojen merkitysten paras lähde. Savir (keskustelu) 30. tammikuuta 2023 kello 09.46 (EET)

Tässä tapauksessa kuitenkin vain kiusallinen amatöörivirhe. Suomalaiset eivät edes osaa lausua d-äännettä, ja saksassa lausutaan d-kirjainta [t] sanan lopussa. Joku siis luuli väärin, että olisi hienompaa lausua [d] kuten kirjoitusasussa, vaikka se on saksassa väärin ja suomessa mahdoton. Sen lisäksi suomalaiset, jotka käyttävät sanaa lied, melkein aina ja muusikot aina tietävät, että se lausutaan t:llä. --Espoo (keskustelu) 30. tammikuuta 2023 kello 20.16 (EET)

Kielitoimiston suositukset eivät ole amatöörien tekemiä vaan kielenhuollon ammattilaisten. Kyllä suomalaiset osaavat lausua d:n. Ja ihan sama miten saksalaiset sanovat, tässä on kyse suomen kielen sanasta. Kielitoimiston yleisohjeen mukaan "Vierasperäiset suomeen mukautetut sanat eli erikoislainat suositellaan äännettäväksi niin kuin ne kirjoitetaan". Kirjain d äännetään suomessa tietääkseni aina d:nä. Jos kielitoimisto ei tunnusta sinulle tehneensä virhettä, sen antama ääntämissuositus kuuluu artikkeliin ensisijaisena ääntämisohjeena. --Savir (keskustelu) 30. tammikuuta 2023 kello 21.07 (EET)

Ohjetta "Vierasperäiset suomeen mukautetut sanat eli erikoislainat suositellaan äännettäväksi niin kuin ne kirjoitetaan" sovelletaan selvästi valikoidusti eli esim. ei kirjaimiin ie. --Espoo (keskustelu) 31. tammikuuta 2023 kello 21.46 (EET)

Minäkin olen sattumalta muusikko ja olen kyllä luullut aina soittaneeni "liidejä" ja puhunut "liideistä" ihan d:n kera. Tosin jos sanon liedpianisti, niin silloin d viereisen p:n vaikutuksesta on soinniton ja lähestyy [t]:tä. Ja jos sanon pelkän sanan lied, silloinkin d jää aika soinnittomaksi, mihin saattaa vaikuttaa saksan ääntämisen tuntemiseni. Mutta jos d:n jälkeen esimerkiksi taivutusmuodossa on vokaali, ei tulisi mieleenkään sanoa "liitin" tai "liitissä". -176.72.81.149 30. tammikuuta 2023 kello 21.41 (EET)

On totta, että suomalaiset lausuvat d kun sanassa on pääte, mutta he lausuvat kyllä t kun sana on yksin, esim. "Taidemusiikin lajin nimi on lied." Suomen fonetiikkaan ei edes mahdu soinnillista äännettä sanan lopussa. --Espoo (keskustelu) 31. tammikuuta 2023 kello 21.42 (EET)

Palautin nyt Kielitoimiston suosituksen ensimmäiseksi ääntämisohjeeksi ja siirsin saksalaisen ääntämisohjeen toiseksi. Jos kielitoimisto korjaa ohjettaan, poistetaan sitten se sieltä. Kielitoimiston "amatöörimäisyys" on huono poistoperuste. Voisitko myös antaa lähteen sille, että lied voidaan kirjoittaa musiikkityylinä suomen kielessä myös isolla alkukirjaimella. Ainakin Taideyliopisto ja Suomen Lied-akatemia nähdäkseni kirjoittavat sen säännönmukaisesti pienellä. --Savir (keskustelu) 31. tammikuuta 2023 kello 09.10 (EET)

Kerron, kun saan vastauksen Kielitoimistolta. En mitenkään sanonut, että se on amatöörimäinen, vaan selvästi puhuin tästä yksittäisestä ohjeesta. Ainakin joskus https://www.liedakatemia.fi/ajankohtaista/ kirjoittaa myös isolla, mutta tietosankirjan ja musiikkissanakirjan tapa kirjoittaa vain isolla on kai vanhentunut. --Espoo (keskustelu) 31. tammikuuta 2023 kello 21.55 (EET)

Randomisti

Sinua pingattiin ihan satunnaisesti satunnaiseen keskusteluun. Kumosin muokkauksen, koska. Kerron, että pingin olet kai nyt saanut, mutta viesti on poistettu. Ei ole tarkoituksenmukaista häiritä satunnaisia käyttäjiä kahvihuoneissa ja pyytää heitä tekemään jotain. --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2023 kello 17.16 (EET)