Estilaižed (est.: eestlased, edel 18. voz'sadad ičeze nimituz oli maarahvas) om suomalaiž-ugrilaine rahvaz.

Estilaižed rahvahansädod päl

Lugumär

vajehta

Rahvahan ühthine lugu om läz 1,1 millionad. Estilaižed elädas Estinmas (sen ristitišton enambuz, 920 tuhad vl 2021), Suomenmas (49 tuh. vl 2020), AÜV:oiš, Kanadas, Ročinmas, Venämas (17 tuh. vl 2010), Avstralijas, Saksanmas da Evropan toižiš pohjoižiš maiš.

Kaks' rahvahad — setulaižed (Suvine Estinma) da virulaižed (Suvipäivlaskmaine Estinma) — lugetas estilaižiden etnosikš.

Kodima

vajehta

Rahvahan kodima sijadase Baltijan meren päivnouzmaižel randal, Suomen lahten suvirandpolel, se om estilaižiden kodima tähäsai.

Estin rahvaz i kel' sünduiba sijaližiden heimoiden alusel 13. voz'sadale.

Kul'tur

vajehta

Estilaižed pagištas estin kelel, se om üks' Baltijan meren suomalaižiš kelišpäi.

Religijan mödhe 21. voz'sadan augotišes estilaižiden enambuz oma ateistad da lüteranižed hristanuskojad.

Estin veroližen kul'turan amuižed elementad oma riih-eländsija, must leib, sajan i Raštvoiden verod, mugažo kolnuziden sügüzline muštlotez (lugetas, miše niil päivil heiden henged tuldas kodihe) i runine pajo (regilaul) lühüdanke, no variativiženke motivanke.

  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.